Odotuksia, toiveita ja tarpeita

Pariskunta makaa ruohikolla

Pariskunta makaa ruohikolla 

Oma kasvatuksemme ja kulttuurinen ympäristömme antaa meille joukon mielikuvia siitä, millaista olisi hyvä ja ”normaali”elämä. Kuinka omat ja muiden odotukset vaikuttavat meihin?

Tulostettava versio

Erilaiset tunteet ja odotukset täyttävät meidät aina kun olemme elämänmuutosten edessä. Voidaan olla iloisia ja täynnä odotusta mutta toisinaan myös varauksellisia ja huolestuneita.

Kun perheeseen odotetaan lasta, voimakkaat unelmat ja tulevaisuudentoiveet ovat hyvin tavallisia. Millainen tulevaisuudesta muodostuisi nyt lapsen kanssa?


Tässä vaiheessa monet parit keskustelevat sujuvasti – unelmista, kaikista hienoista kokemuksista ja odottavasta uudesta tehtävästä. Onneksi on vaikeampaa ennakoida niitä haasteita, joita pikkulapsi tuo kotiin: unenpuutetta, käytännön taloustöitä, lapsenkasvatusta ja arvovalintoja.

Meidän odotuksemme, toiveemme ja tarpeemme muuttuvat läpi elämän. Aiemmin epätärkeäksi koettu voi nyt saada suuren painoarvon. Ja sille, mikä saa sinut nyt epätoivoiseksi, voit jonkun vuoden päästä nauraa makeasti. Mutta vaikka odotuksemme kaiken aikaa muuttuvatkin, niihin ei pidä suhtautua kevyesti. Niillä on nimittäin suuri merkitys ilon, pettymyksen ja tyydytyksen tuntemuksille elämässä. Tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös yhteiselämää kumppanin kanssa. Tyytyväisyys parisuhteeseen on yhteydessä siihen, millaisia odotuksia meillä siitä on.


Monet parit kokevat pettymyksiä, jos jommallakummalla on odotuksia ja tarpeita, joihin ei vastata. Jos sitä vastoin tarjoat kumppanillesi yllätyksen, vähän rohkaisua tai hellyydenosoituksen – jotain toiselle odottamatonta – se koetaan ilman muuta myönteisenä. Niiden ei tarvitse olla isoja asioita, jotka kumppanisi kokee suurena ilona tai pettymyksenä.



Mistä odotukset tulevat?


Odotuksemme perustuvat elämän kuluessa saamiimme kokemuksiin ja vaikutelmiin. Lehdet mielellään ”auttavat” meitä saamaan paremman seksielämän, ostamaan parhaat vaunut tai ympäristöystävällisimmän auton ja valitsemaan fiksuimman säästämismuodon. Lukemattomat lehdet näyttävät meille kiiltävillä sivuillaan kauniita koteja, uudistettuja kylpyhuoneita sekä vuoden väriyhdistelmiä. Televisiosta ja elokuvista katselemme muiden enemmän tai vähemmän onnellisia parisuhteita. Valtio säätää lakeja vanhempainvapaasta, päivähoidosta ja muista perheen tukimuodoista. Tämä kaikki vaikuttaa meihin ja haastaa omat asenteemme ja mielipiteemme siitä, mitä asetamme etusijalle perheessä. Mutta vaikka yhteiskunta lyö syvän leimansa näkemykseemme perheestä, vahvimmat odotukset yhteiselämälle nousevat omasta perhetaustastamme.


Puhu odotuksista


Pelkästään se, että pidätte toisistanne, ei ilman muuta sisällä sitä, että ymmärtäisit, mitä toinen sinulta toivoo ja tarvitsee. Voikin olla viisasta jutella odotuksistanne. Mitä sinä eniten odotat kumppaniltasi? Hyvää ystävyyttä? Rakastajaa? Sellaista kenestä voi välittää? Taloudellisen turvallisuuden antajaa? Huolien ja ilonaiheiden jakajaa? Tukea ylä- ja alamäissä?

Mitkä ovat arjen odotuksia? Kuka siivoaa, laittaa ruokaa, vaihtaa auton pyörät, muistaa syntymäpäivät ja maksaa laskut? Miten läheiset suhteet meillä pitäisi olla vanhempiimme? Onko yhäkin asiallista soittaa joka ilta äidille kotiin ja sanoa ”hyvää yötä”? Voinko jatkossakin käydä jalkapalloharjoituksissa kolmasti viikossa, kun olemme saaneet lapsen? Onko sopivaa syödä voileipiä lounaaksi?

Entäpä sellaiset asiat, joita äiti aina teki mutta kumppanisi ei teekään? Kuinka usein (ja kuinka pitkään) meidän pitäisi harrastaa seksiä? Mitä syötäisiin jouluaattona, ja kenen luona vietämme pääsiäisen? Mistä keskustellaan perheessä avoimesti ja mistä ei? Mitä arvoja antaisimme lapselle elämän eväiksi? Kastetaanko lapsemme? Millaista kasvatusta ja rajojen asettelua sovellettaisiin?Millaisten sukupuoliroolien piirissä lapsemme pitäisi varttua?


Te itse tiedätte parhaiten, mitkä kysymykset ovat ajankohtaisia yhteiselämässänne ja elämäntilanteessanne. Tässä on kolme vihjettä siitä, kuinka voisi jatkossa työstää odotuksia.


1. Tiedosta odotuksesi

Yritä pysähtyä ajattelemaan, mitä odotat kumppaniltasi. Ja sitten: Mitä luulet hänen eniten odottavan sinulta juuri nyt?


2. Pidä odotukset kohtuullisina

Ovatkohan toivomuksesi aivan epärealistisia? Kunnioita kumppaniasi sellaisena kuin hän on. Hyväksy se aika, talous ja elämänvaihe, jossa nyt olette, ja muista, että toiselle asettaa helposti suurempia vaatimuksia kuin itselle.


3. Jaa unelmasi rakkaasi kanssa

Kerro, mitä odotat! Vaikka toiveesi olisivatkin tietoisia ja saavutettavissa, ei ole varmaa, että olet kertonut niistä kumppanillesi! Jotkut sanovat: ”Jos minun pitää pyytää halausta – antaa mieluummin olla.” ”Eikö hän itse ymmärrä sitä…” Hän ei ole mikään ajatustenlukija vain siksi että pitää kumppanistaan! Niinpä sinun täytyy toisinaan tehdä aloite ja tuoda toinen toiveittesi piiriin. Kerro mitä ajattelet ja kuinka haluat saada sen. Kysy samalla, mitä toinen odottaa. Tämä voi estää monta väärinkäsitystä ja kahnausta!



Uusia tehtäviä – kuinka ne jaetaan?


Lapsi on lahja, mutta lahjan myötä tulee myös uusia tehtäviä. Lapsi tuo kotiin heti monia käytännön toimia. Ja vaikka olisitte jutelleet asiallisesti odotuksista ja toiveista, ei ole varmaa, että tehtävänjako sen ansiosta ratkeaisi helposti. Kotityöt eivät käy itsestään. Ei ole mitään taikakeinoa, jolla likapyykki päätyisi koneeseen ja kuivuriin, ollakseen taas kohta silitettynä vaatekaapissa. Monet käyttävät sellaisiin rutiinitoimiin suuren osan arjestaan, ja tämä onkin tavallinen kahnausten syy.


Monet pienten lasten vanhemmat yllättyvät myös siitä, miten paljon aikaa lapsen hoito vie. Lapsi pitää ruokkia ja röyhtäyttää, vaipat pitää vaihtaa, ja hänen kanssaan pitää leikkiä, hänelle pitää laulaa, häntä on lohdutettava ja hänet on nukutettava.

Monet kokevat, että työtehtäviä on enemmän kuin he jaksavat tehdä. Silloin aletaan helposti ”pitää kirjaa” siitä, kumpi tekee perheessä enemmän. Parin tulisi tässä tilanteessa ajatella vähän pitemmälle. Joinain aikoina toinen saattaa tehdä enemmän, ja silloin on tärkeää, että molemmat tiedostavat, jos työn jakautuminen on epätasapainossa.

Kotiaskareita tekevissä on monia, jotka antavat suuren panoksen ilman että kokisivat toisen arvostavan sitä. Tähän on aivan yksinkertainen neuvo: sano kiitos! Sano siitä huolimatta, vaikka olisitte töistä yksimielisiä ja niiden tekeminen olisi itsestään selvää. Katso, mitä toinen tekee perheen hyväksi ja anna sille arvoa! Myönteinen asenne ja arvostus ovat eliksiirejä parisuhteelle!



Kaksin vastuussa lapsesta


Lapsen myötä tulee koko joukko kodin ulkopuolisia tehtäviä. On käytävä neuvolassa, vietävä lapsi päiväkotiin ja haettava hänet sieltä jne. Useimmat kokevat kannustavana sen, jos molemmat voivat olla mukana vanhempainneuvolassa ja neuvolakäynneillä. Yhdessä esiintyminen näissä tilanteissa antaa vahvan tunteen olemisesta ”kaksin vastuussa”. Sitä paitsi ei ole helppoa pitää vikuroivaa tai itkevää lasta polvella ja samalla ajatella selkeästi. Jos teitä on kaksi, on helpompi painaa muistiin neuvoja – ja teillä on yhteisiä muistoja, joista voitte jutella myöhemmin.


 

Teksti: Bjørk Matheasdatter ja Eiel Holten
Julkaistu alun perin Yhteiselämä: Kun parisuhde muuttuu vanhemmuudeksi -oppaassa
Copyright © 2011 Vaukirja

Kuva: iStockphoto

 

Lue myös:
Yksilönä, parina ja perheenä

Hyvä suhde - lahja lapselle

Pakeneeko äiti parisuhdetta äitiyteen?

TOP 10: Vanhemman tärkeimmät taidot

TOP 40: Näin vanhemmuus on muuttanut minua

 

 

Päivitetty 12.08.2011
ILMOITUS

Etusivulla nyt


Lähetä kommentti
 
merkkiä jäljellä
Kommentteja yhteensä: 0

 

 



Päätoimittaja: Petra Lehto
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Tiina Pokkinen
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.