Juuri sitähän minä yritän sanoa!

Pariskunta riitelee

Pariskunta riitelee 

Sanoilla on suuri merkitys. Parisuhteessa keskinäisiin tunteisiimme vaikuttaa sekä se, mitä sanomme, että se, miten sen sanomme.

Tulostettava versio

Se mitä toinen kuulee, voi olla kokonaan muuta kuin mitä on yritetty sanoa. Ystävälliseksi tarkoitettu sana voi herättää suurta närää, ja sellainen lause kuin ”nyt ymmärrän, mitä tarkoitat” voi poistaa vuosien turhauman. Kaikki parit kokevat, että viestiminen on mutkallista ja että siinä onnistutaan vaihtelevassa määrin. Joskus se on helppoa. Tuntuu heti siltä, että sekä ymmärtää että tulee ymmärretyksi. Näin voidaan kokea varsinkin rakastumisen aikana tai suhteen alussa. Parisuhteen kehittyessä monet ajan mittaan kokevat onnistuneen kommunikoinnin haastavaksi.



Puhu omasta puolestasi ja ole konkreettinen


Puhu omista ajatuksistasi, tunteistasi tai huolistasi sen sijaan että puhuisit kumppanillesi, millainen hän on tai miten hän ajattelee: ”Olet niin hapan”, ”Olet kovin ajattelematon” tai ”Ethän sinä tee täällä mitään”. Toiseen keskittyminen salpaa hyvän viestimisen, ja varoitusvalojen pitäisi vilkkua, kun lähetetään kielteinen sinä-viesti. Paljon ei auta, vaikka aloitetaan minä-sanalla: ”Minusta sinä vaikutat happamelta.” ”Minusta tuntuu, ettet sinä tee täällä paljoakaan.” Vastaanottaja haluaa todennäköisesti puolustautua minä-viestistä huolimatta – ja silloin on hyvältä keskustelulta pohja poissa.


XYZ-malli on hyvä muistisääntö oikeanlaisesta keskustelunavauksesta. Tässä mallissa oletetaan olevan kolme eri osapuolta: tilanteen kuvailija (X), toisen toiminta (Y) ja sinun reaktiosi toimintaan (Z). Sen sijaan että sanoisit ”Ethän sinä tee täällä mitään” pääset parempaan tulokseen sanomalla: ”Kun tulet töistä kotiin ja minä olen laittamassa ruokaa (X) ja sinä vain istuudut lukemaan lehteä (Y), minua rupeaa suututtamaan (Z). Silloin minusta tuntuu kuin vain minä tekisin jotain täällä kotona.” Ei ole varmaa, onko kumppanisi samaa mieltä tilanteen kuvauksestasi, mutta nyt olet joka tapauksessa sanonut, miten sen koet. Se on hyvä avaus keskustelulle. Malli toimii myös kun haluat kehua kumppaniasi! ”Kiitos kun muistutit syntymäpäivästä eilen! On kiva kun autat minua muistamaan sellaisia asioita!”



Aloita oikein!


Kun otat esiin ongelman, on eduksi tiedostaa, miten sen tekee. Monet keskustelut kiihtyvät suotta, koska se, joka ottaa asian puheeksi, tekee arvostelevia huomautuksia. Toinen joutuu lähes aina puolustuskannalle eikä halua kuunnella viestiä. ”Ei kannata tehdä mitään listoja pyykinpesusta, kun sinä et koskaan tee osuuttasi.” Sama viesti voidaan yhtä hyvin välittää tavalla, joka ei provosoi kumppania puolustautumaan. ”Tarvitsisin mustaa paitaa parin päivän päästä. Oletko ajatellut pestä mustaa pyykkiä lähiaikoina?”



Ole kiinnostunut toisesta


Sen sijaan että olisi ennakkoluuloinen ja ajattelisi ”Tiedän kyllä mitä hän tarkoittaa”, voisi olla parempi ottaa tilanne myönteisen uteliaasti. Ajattele mieluummin: ”Minä en ole sinä. En voi varmasti tietää, mitä tarkoitat tai tulet sanomaan – vaikka tunnenkin sinut hyvin.” Näin sinusta tulee parempi kuuntelija ja opit samalla tuntemaan kumppaniasi läheisemmin.



Ole selkeä


Eri perheet viestivät hyvin eri tavoilla. Toisissa ollaan vihjailutaidon mestareita, kun taas toisissa puhutaan ”asiat halki”. Kannattaa puhua niin selkeästi ja konkreettisesti kuin mahdollista. Jos toisen täytyy paljolti tulkita sanomisiasi, väärinkäsityksen vaara kasvaa. Selkeäkielinen voi olla ilman että olisi epäkohtelias tai töykeä. Jos olet epävarma siitä, oletko ymmärtänyt, on hyvä kysyä! Älä oleta, että pystyisitte lukemaan toistenne ajatukset.Hymy on lyhin välimatka kahden ihmisen välillä. On hienoa voida nauraa ja pitää hauskaa kumppanin kanssa. Hyvä ominaisuus on myös se, että pystyy nauramaan itselleenkin. Jos pystyt näkemään itsesi huumorin ja itseironian valossa, olet onnistunut vaihtamaan näkökulmaa niin, että näet itsesi ulkoapäin. Se on lahja parisuhteelle! Muista, että kehonkieli ja äänensävy merkitsevät viestimisessä sanoja enemmän.



Rakenna keskustelu


Työelämän kokouksissa ja keskusteluissa meillä on tietty rakenne ja tarkoitus. Kun esiin tulee vaikeita aiheita tai kun on keskusteltava hankkeista ja haasteista, on ratkaistava, kuinka monet hankkeeseen osallistuvat. Voimme varata kokoukselle tietyn ajan ja pysytellä yhteisissä pelisäännöissä. Keskustelun muotoilu ja vastaanottavaisuus on jotain sellaista, jota meidän kannattaa harjoitella.

 

Teksti: Bjørk Matheasdatter ja Eiel Holten
Julkaistu alun perin Yhteiselämä: Kun parisuhde muuttuu vanhemmuudeksi -oppaassa
Copyright © 2011 Vaukirja

Kuva: iStockphoto

 

 

Lue myös:

Odotuksia, toiveita ja tarpeita

Yksilönä, parina ja perheenä

Viisi rakkauden kieltä

Päivitetty 28.07.2011

Etusivulla nyt


Lähetä kommentti
 
merkkiä jäljellä
Kommentteja yhteensä: 0

 

 



Päätoimittaja: Petra Lehto
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Tiina Pokkinen
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.