Romaanin päähenkilö, Katinka on saksalainen perheenäiti, jolla näyttää ulkoisesti olevan kaikki, mitä nainen tarvitsee. Työurallaan menestynyt kotona kokkaava mies sekä fiksu tytär. Katinkalle tämä ei kuitenkaan riitä.
Kaikista keskiluokkaisista saavutuksista huolimatta Katinka tuntee houkutusta äideiltä kiellettyä maailmaa kohtaan. Hän haluaa istua pahamaineisen kaupunginosan karmeimmassa räkälässä korsetti ja minihame asusteenaan. Vanhan miehen irstas kosketus voittaa kaikki keskiluokkaiset palkkiot.
Kirja edustaa niin sanottua postfeminismiä, jossa naiseudella leikitellään ja jossa huorahtava ja alisteinen asema ei tarkoitakaan sittenkään naisen alisteista asemaa. Onkin totta, että seksikkäät vaatteet sisältävät valtaa. Ne vetävät katseita puoleensa ja niillä saa hämmennystä aikaiseksi.
Viettelijättären valta pidetään usein erillään äitiydestä. Jos äidistä tulee viettelijätär, hän menettää asemansa äitinä. Näin ei ole Hellersdorfin helmessä. Katinkan irstailuretket tekevät hänestä paremman äidin.
* * *
Hellensdorfin helmeä ei voi tulkita pelkkänä feministisenä kannanottona äiti-huora -kahtiajakoa kohtaan. Kirja kertoo ennen kaikkea naisen kriisistä. Siinä missä mies hoitaa kriisinsä ostamalla moottoripyörän, on naisen kriisin monumentaalinen hoitomuoto uuden miehen hankkiminen.
Päähenkilön ajatusmaailman mukaan on keskiluokkaista ja tekopyhää pysyä huonossa liitossa. Eroaminen on puolestaan bomeemia, uskaliasta ja hienoa – varsinkin jos sattuu olemaan hyvin toimeentuleva äiti, joka heittäytyy keskustan hienostoalueelta laitakaupungin viettelyksiin.
Asetelma tietysti lohduttaa kaikkia eronneita vanhempia, mutta siinä on silti jotain pielessä. Eroaminen kun on tänä päivänä varsin arkipäiväistä, eikä eroamalla aviopuolisostaan pysty luomaan itsestään boheemia rakastajaa.
* * *
Päähenkilön erokriisi kuvaa samalla myös nyky-yhteiskunnan sukupuoliroolimallien kriisiä. Minäkertoja huomauttaa puolisostaan:
”Hän on näivettynyt kakkosäidiksi.”
Kriisin kourissa kamppaileva äiti haluaa todellisen miehen rinnalleen. Lasta hoivaava pehmomies ei enää kelpaa.
Huomattavaa on, että Katinkan rakastaja on todellinen fantasiamies, Mies isolla etukirjaimella. Oskamp kuvaa Katinkan seksuaalisten halujen kohdetta petomaiseksi karjuksi, lapiomaisilla käsillä varustetuksi urhoksi, jonka vierellä on hyvä vikistä.
Kertoja ei käytä yhtäkään negatiivista käsitettä Miehestä. Kirjan naisten, Ninan ja Katinkan aviomiehet jäävät puolestaan melko tyhjänpäiväisiksi henkilöhahmoiksi, joiden luonteita kuvataan lähinnä kahvi- ja pastakoneen kautta.
Koska kirjan miehet ovat niin hengettömiä, ei lukijan ole vaikea asettua Katinkan puolelle. Takaraivossa häilyy kuitenkin moralismin siemen. Onko Katinka äitiroolin laajentaja vai ainoastaan ikäkriisiään hedonismin keinoin huoltava nainen? Halun ja moralismin kitka muodostaa koukuttavan jännitteen, jossa lukijan on valittava puolensa.
Teksti: Jarkko Uro
Kuvat: Helsinki-kirjat
Katja Oskamp, Hellersdorfin helmi, 191 sivua, Helsinki-kirjat.