Olet täällä: Lapsi > Imetys > Kiihottava imetys

Imetys

Kiihottava imetys

Imetykseen mahdollisesti liittyvät seksuaaliset tuntemukset ovat niin vaikea pala yhteiskunnallamme, että asiasta ei pystytä keskustelemaan neutraalisti. Me joko kiistämme, että imetykseen liittyisi mitään seksuaalista tai sitten syytämme toisia vääränlaisesta imetyskäytöksestä. Kyse ei kuitenkaan ole äitien kieroutuneesta seksuaalisuudesta. Tuntemusten taustalla ovat imetyshormonit.

Tulostettava versio

Taaperoimetys on tapetilla tasaisin väliajoin. Jokunen aika sitten esimerkiksi Time-lehden kansikuvassa nuorekas äiti imettää aikuismaisesti pukeutunutta leikki-ikäistä lastaan.

Katso Time-lehden kansikuva.  

Kuva laukaisi hätääntyneen keskustelun taaperoimettämisestä niin Yhdysvalloissa kuin Englannissa. Guardian-lehti puolestaan kuvailee miesten tuntemuksia. Taaperoimettäjien puolisot tuntuvat olevan myös ulalla siitä, mikä taaperoimetyksessä ahdistaa.


Imetys etoo miestä

James inhoaa kaksivuotiaan tyttärensä maidonlutkutusta. Myös hänen vanhempansa vastustavat kiivaasti lapsen imettämistä. James yritti puoli vuotta sitten laittaa pisteen imetykselle.

”Sain aikaiseksi suurimman riidan, mitä meillä on koskaan ollut. Vaimoni Kerryn mielestä minun mielipiteelläni ei ole väliä, koska en ole äiti. Imetys häiritsee minua yhä enemmän, mitä suuremmaksi Maisie kasvaa. Pidän kuitenkin suuni kiinni”, James kertoo.

Myös Mark kertoo pitävänsä imetystä hankalana. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, mikä taaperoimetyksessä tarkkaa ottaen häiritsee.

”Jos Molly lopettaisi maidonsyömisen huomenna, se ei haittaisi minua. Mutta olenko nyt sortunut yhteiskunnan paineiden alla mukautumiseen? Haluanko vain kulkea helpointa tietä?” Mark kirjoittaa.


Seksualisoidut rinnat

”Julkisuudessa rinnat esitetään usein seksuaalisina. Kun imettävät rinnat näkyvät katukuvassa, imettäminen tulee helposti liitetyksi seksuaalisuuteen”, seksuaalisuutta tutkinut yhteiskuntatieteen tohtori Tuula Juvonen sanoo.

Ei siis ihme, että useille miehet liittävät rinnat ennen kaikkea seksiin ja seksuaalisuuteen. Imettävien äitien puolisoille saattaakin olla hämmentävää, että rinnat asettuvat yhtäkkiä epäseksuaaliseksi määritellyn äitiyden alueella.

Tilanne on ristiriitainen, sillä monelle naisille imettäminen on tärkeä osa äiti-identiteettiä.

”Imettämisestä itsestään on tullut poliittisen taistojen kenttä. Imettämisellä voidaan määritellä sitä, onko hyvä äiti ja nainen”, Juvonen huomauttaa.

ILMOITUS

Insestikeskustelu huolen taustalla

Viimeaikaisessa pedofiliakeskustelussa lapsiin kohdistunut uhka on mielellään sijoitettu perheen ulkopuolella sijaitsevaan mieheen. Taaperoimettämiskeskustelu herättää huolta ja hätää erityisesti silloin, kun siihen liitetään ajatus äidin ja lapsen seksuaalisesta suhteesta”, Juvonen sanoo.

Imetykseen mahdollisesti liittyvät seksuaaliset tuntemukset ovat niin vaikea pala yhteiskunnallamme, että siitä ei pystytä keskustelemaan neutraalisti. Me joko kiistämme, että imetykseen liittyisi mitään seksuaalista tai sitten syytämme toisia vääränlaisesta imetyskäytöksestä.

”Taaperoimettämisen ympärillä käyty keskustelu antaa mahdollisuuden purkaa äitiyteen ja naiseuteen liittyviä pelkoja, käsityksiä ja tuntemuksia”, Juvonen huomauttaa.


Äitihormonit hyrrää 

Fyysisestä mielihyvästä imettäessä on keskusteltu foorumeilla. Äitien tunnustukset ovat aiheuttaneet tyrmääviä reaktioita.

Kyse ei kuitenkaan ole äitien kieroutuneesta seksuaalisuudesta. Tuntemuksien taustalla on nimittäin imetyshormonit. Prolaktiini rentouttaa ja tuottaa hyvän olon tuntemuksia. Oksitosiini liittyy puolestaan orgasmiin.

Juvonen kehottaakin äitejä keskustelemaan siitä, miten he kokevat imettämisen.

”On ongelmallista jos ulkopuoliset kertovat ja normittavat, miten nainen kokee asiat. Jokaisen äidin pitää arvioida itse, minkälainen hänen suhteensa on lapseensa”, Juvonen sanoo.

Teksti: Jarkko Uro
Kuva: Crestock  


Lue myös:

Tissimaito häpäisi armeijan
Syytettynä insestistä
Voiko mies imettää?

Lue myös

Äidinmaidon päätarkoitus on tietenkin päätyä imeväisen vatsantäytteeksi, mutta maidolle on innostuttu keksimään muitakin käyttötapoja. Rintamaidosta syntyy esimerkiksi saippuaa ja jopa koruja. Tai saisiko olla annos äidinmaitojäätelöä? Moniin pieniin vaivoihinkin äidinmaidosta saattaa löytyä apu!

Lue lisää »

Vauvan syntymän jälkeen elämä on yhtä kakkaa. 

Lue lisää »

Imettävien nisäkkäiden aggressiivisuutta on tutkittu paljon. Esimerkiksi leijonien ja lampaiden on havaittu osoittavan poikkeuksellista aggressiivisuutta imetysaikana. Psykologian tutkija Jennifer Hahn-Holbrook päätti selvittää, pitävätkö eläintutkimuksissa havaitut tulokset paikkaansa myös ihmisillä. Näyttää siltä, että myös imettävä ihmisäiti saattaa olla vaarallinen otus.

Lue lisää »

Brittiäiti Veronica Robinson imetti tytärtään Elizaa lähes 8-vuotiaaksi asti.”Minusta siinä ei ole mitään outoa, ei minulle eikä perheellemme. Se on meidän juttu”, hän sanoo taannoisessa brittidokumentissa.

Lue lisää »

Facebook on poistanut satoja imetyskuvia ja jäädyttänyt niitä laittaneiden äitien käyttäjätilejä.

Lue lisää »
Lähetä kommentti
 
Nimesi:
Otsikko:
Kommenttisi
Kirjoita tähän, mitä näet yllä:
Kommentteja yhteensä: 0

 

Päätoimittaja: Petra Houghton
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Hanna Brockman
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.