Iltamenot ja unimalli ovat useimmilla hyvin juurtuneet leikki-ikäisellä. Kuitenkin tulisi olla valmis tekemään vähän töitä sen eteen, että rutiinit pysyisivät vakinaisina. Lapsen väsymys iltaisin vaihtelee sen mukaan, kuinka aktiivinen päivä on ollut. Parasta on kuitenkin pitää kiinni vakituisesta nukkumaanmenoajasta.


Viimeksi päivitetty 27.5.2011

Isommat lapset tarvitsevat jatkuvasti apua toimeliaisuuden hillitsemiseksi ennen nukkumaanmenoa, ja ne vanhat tutut rituaalit luovat nytkin edellytyksiä ja turvallisuutta. On tärkeää myös olla tarkkana lasten television katsomisen suhteen: sekä ohjelmien että ajankäytön. Yritä välttää ohjelmia, jotka kohottavat liikaa jännitystä iltaisin tai voivat olla pelottavia ja tehdä lapsen levottomaksi. Tänä kautena esiintyy vahvoja painajaisia, jotka voivat olla täynnä vihaisia karhuja ja nälkäisiä krokotiileja. Ei ole mitenkään kummallista, että makuuhuoneessa voi tuntua toisinaan turvattomalta!


 


 

Leikki-ikäinen voi viivytellä nukkumaanmenoa

Monet lapset puuhastelevat monenmoista iltaisin, eikä ole mitään rajaa niillä tekosyillä, joilla he yrittävät lykätä nukkumaanmenoa: ”Tämä pitää piirtää valmiiksi.” ”Minun täytyy saada legolinna valmiiksi.” ”Minua janottaa.” ”On taas nälkä.” ”Pissahätä.” Syitä on rajattomasti. Jos olet joku ilta unohtanut muistuttaa nukkumaanmenoajasta, huomaat ehkä lapsen yrittävän salaa venyttää iltaa niin pitkälle kuin suinkin. Monien vanhempien kärsivällisyys joutuu todella koetukselle iltarutiinien suhteen, joten on parasta ottaa luja ote ja olla ystävällinen mutta päättäväinen.

Voi olla hyvä ajatella myös sitä, kuinka ilmaiset itsesi lapselle. ”Nyt pitää mennä nukkumaan” voi saada vastauksekseen ”ei yhtään väsytä”. Mutta kun sanot ”nyt on nukkumaanmenoaika”, ei ole yhtä helppoa vastustella.

Lapsen väsymys illalla vaihtelee usein sen mukaan, kuinka aktiivinen ja rikastapahtumainen päivä on ollut. Silti on parempi pitää kiinni vakiintuneesta nukkumaanmenoajasta. Jos lapsi ei saa unta kerralla, hänen voi antaa katsella kirjaa tai kuunnella cd:tä.
 

 


Iltarutiinit voidaan sopia

Nyt lapsi on jo niin iso, että voidaan tehdä sopimus iltarutiineista. Tee lapselle selväksi, että hänen pitää käydä nukkumaan tiettyyn aikaan. Katso, mistä lapsi selviytyy omin neuvoin ja auta sitten lopussa, niin että hän kokee onnistuvansa. Onnistunut käytös ansaitsee välittömän palkitsemisen, ehkä ylimääräisenä hymynä tai rauhallisena toimena, josta lapsi pitää: ”Koska tulit kylppäriin heti kun sanoin, ehdimme lukea kaksi kirjaa.”

Lapsen täytyy myös saada läpi toiveitaan. Esimerkiksi pieni yölamppu voi palaa tai makuuhuoneen ovi voi olla auki, jos lapsi tuntee olonsa turvallisemmaksi ja nukkuu helpommin. Yritä välttää jokailtaisia pitkiä neuvotteluja, se rasittaa sekä vanhempia että lasta. Vaikka lapsi vastustelisi, hän kokee turvallisuutta, kun vanhemmat tekevät päätöksen.  Jos lapsi ei ole valmis nukkumaan kerralla, hän voi katsella kirjaa tai kuunnella cd:tä.

Univinkkejä

Vähintään 10 prosenttia tämänikäisistä lapsista kastelee vuoteen ainakin kaksi kertaa kuussa. Useimmat kasvavat siitä irti, mutta jos ongelma ei teillä poistu, voit ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.

Joskus voi tuntea kiusausta antaa lapsen valvoa kauemmin, ehkä palkinnoksi tai erikoistapahtuman puitteissa. Tämänikäiset lapset kuitenkin heräävät aikaisin myös valvottuaan illalla ja saavat liian vähän unta. Jos lapsi on ollut valveilla lauantai-iltana kaksi tuntia tavallista pitempään, hänen melatoniinin tuotantonsa
on myöhässä vielä maanantai-iltanakin. Yritä siis järjestää kotoisia ja hauskoja hetkiä lapsen tavallisena valveillaoloaikana.

Jos laitat lapsen nukkumaan, kun hän on väsynyt mutta ei vielä nukahtele, hän oppii nukkumaan helpommin omin päin. Toinen keino on välttää katsomasta lasta silmiin nukutettaessa. Katsekontaktilla on virkistävä vaikutus. Katso mieluummin lapsen vatsanseutuun puhellessasi hänelle rauhoittavasti vuoteen äärellä.

 

Lue myös:

Unikoulua yökitisijöille

Kerran unessani näin mä…

Mörköjä ja kummituksia

Lyhyet yöunet lihottavat pikkulasta

Mitä uni on?

 

Lähteet:

Eckerberg, Berndt: Hur man lär barn att sova på nätterna: barn från cirka fem till cirka arton månader, B. Eckerberg, 1999

Holm, Sara:  Sov gott! En bok om barn, sömn och funktionshinder Riksförbundet för rörelsehindrade barn och ungdomar, 2005

Kreutz Wirfelt, Anna: Om barns sömn och sömnproblem, 0–12 månader Axélion, 1997

Mindell, J.A. ym.: Behavioural treatment of bedtime problems and night wakings in infants and young children. SLEEP 2006 | Osa 29, nro 10:1263–1276

Pantley, Elizabeth: Pehmeä matka höyhensaarille: hellä tapa saada vauva nukkumaan läpi yön. Suom. Rose-Marie Chatterji | Suomussalmi, Myllylahti, 2005

Smith, Lars ja ulvund, Stein Eirik: Spädbarnsåldern | Studentlitteratur, 1993
Wahlgren, Anna | Sova hela natten: så hjälper du ditt lilla barn att sova gott hela natten lång | Alexander Halling, 2005

Welford, Heather: Hjälp ditt barn att sova bättre | Egmont Richter, 2001

Wolfson, A. ym.: Effects of parent training on sleeping patterns’ stress and
perceived parental competence | Journal of Consulting and Clinical Psychology 1992 (60): 41–48

Mitä mieltä olet artikkelista?