Koliikki valvottaa lapsiperheitä. Mikä koliikki on, mistä se johtuu ja mitä sille voi tehdä?

Viimeksi päivitetty 2.6.2022

Mikä on koliikki?

Koliikki on tila, jossa lapsi itkee pitkiä yhtäjaksoisia itkukohtauksia. Kohtaukset kestää keskimäärin yli 1,5 tuntia vuorokaudessa. Toinen käytetty määre on kolme tuntia itkua, vähintään kolmena päivänä viikossa, vähintään kolmen viikon ajan. Noin joka kymmenes lapsi kärsii jonkin asteisesta koliikista.

”Otolla oli vauvana tosi paha vatsavaiva. Kokeilimme yhtä sun toista – ja yleensä montakin konstia kerrallaan – mutta ilman apua. Parin kolmen viikon päästä vaivat onneksi hävisivät. Mietin usein, miten työlästä mahtaakaan olla niillä, joilla sitä kestää kuukausia!”
Jukka, 9-kuukautisen Oton isä

Miten tunnistat koliikin?

Koliikin tunnistaa ennen kaikkea voimakkaista itkukohtauksista, jotka kestävät pitkään eivätkä ota laantuakseen. Hoito- ja rauhoittelutoimenpiteet, kuten imettäminen, vaippojen vaihto tai sylissä heijaaminen eivät rauhoita koliikista kärsivää lasta. Useimmiten koliikkilasten itkujaksot ajoittuvat iltaan ja yöhön.

Koliikkilapsi itkee yhtäjaksoisesti, kovaäänisesti ja vetää itseään taaksepäin kaarelle huudon voimasta. Huuto voi jatkua useita tuntejakin. Vatsa voi tuntua kovalta tai pömpöttää, mutta lapsi ei pulauttele tai ripuloi.

 

 

Milloin koliikki alkaa ja kuinka kauan se kestää?

Koliikki alkaa monesti vauvoilla 2-3 viikon iässä ja useimmiten koliikki menee ohi itsestään 3-4 kuukauden ikään mennessä. Kaikkein parasta on heti aluksi asennoitua niin, että lähimmät viikot tulevat olemaan rankkoja.

Mistä koliikki johtuu?

Koliikin syytä ei tiedetä. Syitä voivat olla suolisto-oireet, hermoston kehitys tai perinnölliset tekijät, mutta ainakaan toistaiseksi lääketiede ei ole löytänyt laukaisevaa tekijää. Tärkeintä on muistaa, että koliikki ei johdu lapsen huonosta hoidosta.

Tieteellisesti toimivaksi todistettua hoitoa koliikkiin ei ole. Epvirallisia koliikkiohjeita puolestaan on olemassa monenlaisia, ja jotkut vanhemmat ovat kokeneet jotkin niistä toimiviksi.

Hoito-ohjeita kokeiltaviksi

Tieteellisesti toimivaksi todistettua hoitoa koliikkiin ei ole. Jotkut vanhemmat kuitenkin ovat kokeneet, että seuraavista ohjeista on ollut apua heidän lapsensa rauhoittamiseen.

Helli ja hoivaa

Kaikkein tärkeintä on jatkaa huolenpitoa ja vauvan hellimistä itkukohtauksista huolimatta. Lapsi ei itke kiusallaan. Erityisesti suora ihokontakti on pienelle vauvalle tärkeää ja saattaa rauhoittaa, vaikka ei lopettaisikaan itkua.

Huutaminen on rasittavaa myös lapselle, joten pyri varmistamaan, että hän saa ”hyvinä hetkinä” syödä aina halutessaan – koliikittomat lapset käyttävät ilta-aikaa maidon ”tankkaamiseen” yötä vasten, koliikkivauva saattaa haluta tehdä samaa jo aamupäivästä.

Lepuuta käsivarrella

Nosta lapsi syliisi, kun hän itkee.  Joidenkin mielestä lapsi tyyntyy ns. Riippuvan tiikerin asennossa: Lepuuta lasta käsivartesi päällä, kasvot kyynerpäätäsi kohti. Vauvan kädet ja jalat riippuvat rentoina kätesi molemmin puolin. Tässä asennossa pystyt helposti myös heijaamaan lasta.

Toiset taas rauhoittuvat vaunu- tai autoretkellä. Mikä tahansa tuntuu tepsivän juuri sinun lapseesi, tee sitä.

Imetä huomioiden

Yritä rajoittaa vauvan nielemää ilmamäärää imettäessäsi. Lapsen ei pitäisi olla imetettäessä aivan suorana vaan puolittain istuma-asennossa, jotta ilma pääsisi suusta ulos. Tarkasta, että lapsen nenä on puhdas, jotta hengitys sujuu helposti.

Jos rinnat ovat aivan täydet, voi olla hyvä pumpata tai lypsää vähän maitoa pois ennen imetystä. Tämän jälkeen maito tulee lapsen suuhun pienemmällä paineella. Imetyksen jälkeen lapsi pitää röyhtäyttää joko sylissä tai polvella istuen.

Tarkista tuttipullo, kokeile hierontaa

Jos lapsi saa maitoa tuttipullosta, tutin reiän tulee vastata lapsen imukykyä. Pidä huolta siitä, että lapsi saa röyhtäiltyä kunnolla. Jos ilma tulee vaikeasti ylös, lapsi voisi maata ruokailun jälkeen hieman oikealla kyljellään tai (silmälläpidon alla) vatsallaan.

Joillakuilla ovat toimineet hyvin kiropraktiikka, osteopatia, akupainelu tai jalkavyöhyketerapia, mutta millään näistä käsittelyistä ei ole dokumentoitua vaikutusta.

Vauvahieronta on auttanut joitakin koliikkilapsia. Vaikka hieronnalla ei olisikaan suoraa vaikutusta, se voi kuitenkin suoda monia yhteisiä hetkiä ja lapsesi voi sittenkin kokea jonkinlaista helpotusta.

Rauhoita koti

Kannattaa miettiä myös kodin ympäristöä. Onko asunnossa tai perheessä joitain tekijöitä, jotka saavat lapsen levottomaksi? Niitä voivat olla vaikkapa kovat äänet tai huono ilmapiiri. Lapset ovat herkkiä, ja levottomuus voi kostautua mahaongelmina. Ota yhteyttä neuvolaan, jos haluat keskustella asiasta ulkopuolisen kanssa.

Koliikkiaika voi olla hyvin raskasta. Ajattele silti, ettei se kestä ikuisesti – tosiasiassa todennäköisimmin vain muutamia viikkoja.

Keskustele neuvolassa

Koliikkia on vaikea hoitaa, mutta sinun olisi hyvä ainakin kertoa oireista ollessasi terveyskeskuksessa tai neuvolassa. Voit myös pyytää saada puhua asiasta lääkärin kanssa, jotta muut mahdolliset vaivat ja sairaudet voidaan sulkea pois.

Jos olet epävarma siitä, saako lapsi tarpeeksi ravintoa, voi olla viisasta varata neuvolasta aika ylimääräiseen painontarkastukseen.

Lisää apukeinoja koliikkiin

Sokerivesi ja Cuplaton-tipat

Joidenkin lasten koliikki lievittyy sokerivedellä. Myös saksankirvelistä tai fenkolista tehty tee voi myös auttaa, samoin Cuplaton-tipat, joita saa apteekeista. Tutkittua ja todistettua tehoa näillä ei ole.

Sokerivesi: Sekoita tasaruokalusikallinen sokeria (12 g) 1 dl:aan vettä. Anna 1–2 teelusikallista sokerivettä parin tunnin välein.

Saksankirveli- tai fenkolitee: Keitetään 1 teelusikallinen saksankirveliä tai fenkolia 1 dl:ssa vettä 2 minuuttia ja annetaan liota 2 min. ennen siilausta. Anna lapselle 1 rkl ruokinta-aikoina (mahd. maitoon sekoitettuna).

 

Vatsahieronta vauvalle

Vatsahieronta voi auttaa. Tee näin:

SIIPIRATAS
Aseta oikea kätesi aivan lapsen rintakehän alle ja paina lasta itseäsi vasten. Tee sama vasemmalla kädellä. Jatka vaihdellen oikealla ja vasemmalla kädellä tasaiseen tahtiin.

POLVET VATSALLA
Vedä lapsen polvet yhteen ja vie ne varovasti hänen vatsalleen. Pidä siinä 6 sekuntia. Vapauta jalat varovasti ja ravistele niitä hieman.

AURINKO JA KUU
Aseta vasen kätesi vauvan vatsan alaosalle. Sivele kehässä myötäpäivään koko vatsan yli. Aseta sitten oikea käsi
vauvan vatsan yläosalle ja tee puolikuu vatsan vasempaan osaan. Vuorottele auringolla ja kuulla – ensin aurinko ja sitten kuu.

HIERONTASARJA
6 siipiratasta kummallakin kädellä
Polvet vatsalla
6 aurinkoa ja kuuta
Polvet vatsalla

Tee 2–3 kierrosta peräjälkeen kaksi kertaa päivässä. Juttele vauvalle hieroessasi häntä. Sillä on rauhoittava vaikutus. Jos vauvalla on itkukohtauksia, voi olla hyvä antaa hieronta 1/2–1 tuntia ennen kuin ne tapaavat alkaa – älä hiero itkevää vauvaa.

Nauti hyvistä hetkistä

Koliikki on rasittavaa aikaa sekä lapselle että vanhemmille, mutta on tärkeää, ettei keskitytä pelkkiin lapsen itkukohtauksiin. Lapsi on ehkä tyytyväinen aamuisin ja aamupäivisin – keskity niihin hetkiin!

Nauti parhaasi mukaan niistä hienoista ja rauhallisista yhdessäolon hetkistä, joita teillä on – älä yritä suorittaa mitään, keskity vain olemiseen. Vaikka juuri nyt ei siltä tunnukaan, saatat myöhemmin muistaa myös nämä hetket rakkaina ja haikeinakin.

Lue myös:

Lähteet:

Eckerberg, Berndt: Hur man lär barn att sova på nätterna: barn från cirka fem till cirka arton månader, B. Eckerberg, 1999

Holm, Sara:  Sov gott! En bok om barn, sömn och funktionshinder Riksförbundet för rörelsehindrade barn och ungdomar, 2005

Kreutz Wirfelt, Anna: Om barns sömn och sömnproblem, 0–12 månader Axélion, 1997

Mindell, J.A. ym.: Behavioural treatment of bedtime problems and night wakings in infants and young children. SLEEP 2006 | Osa 29, nro 10:1263–1276

Pantley, Elizabeth: Pehmeä matka höyhensaarille: hellä tapa saada vauva nukkumaan läpi yön. Suom. Rose-Marie Chatterji | Suomussalmi, Myllylahti, 2005

Smith, Lars ja ulvund, Stein Eirik: Spädbarnsåldern | Studentlitteratur, 1993
Wahlgren, Anna | Sova hela natten: så hjälper du ditt lilla barn att sova gott hela natten lång | Alexander Halling, 2005

Terveyskirjasto

Welford, Heather: Hjälp ditt barn att sova bättre | Egmont Richter, 2001

Wolfson, A. ym.: Effects of parent training on sleeping patterns’ stress and
perceived parental competence | Journal of Consulting and Clinical Psychology 1992 (60): 41–48

Mitä mieltä olet artikkelista?