”Otolla oli vauvana tosi paha vatsavaiva. Kokeilimme yhtä sun toista – ja yleensä montakin konstia kerrallaan – mutta ilman apua. Parin kolmen viikon päästä vaivat hävisivät. Mietin usein, miten työlästä mahtaakaan olla niillä joilla sitä kestää kuukausia!”
Jukka, 9-kuukautisen Oton isä
Koliikille on monta erilaista selitystä. Tavallisimmassa tilan katsotaan johtuvan ilmavaivoista ja aiheutuvan siitä, ettei lapsi saa röyhtäiltyä riittävästi aterian aikana ja sen jälkeen. Myös äidin ruokavalion katsotaan vaikuttavan, jos lasta imetetään. Tutkimukset osoittavat, että äidin lehmänmaidon käyttö aiheuttaisi lapselle koliikkivaivoja. Jos äiti välttää kaikkia lehmänmaitoa sisältäviä tuotteita, koliikki häviää tai helpottaa noin kolmasosalla lapsista. Jotkut ovat myös sitä mieltä, että sellaiset elintarvikkeet kuin kaali, sipuli ja puutarhamansikat eivät ole sopivia imetettäessä.
On osoitettu, että tupakoivien äitien lapsilla on suurempi alttius koliikkiin. Toisten selitysten mukaan lapsi voi olla allerginen, eli hän voi olla yliherkkä ulkoisille ärsykkeille, kuten valolle ja äänelle. Tämä voi ilmetä lapsen ylipirteytenä tai vaisuutena.
Koliikkia on vaikea hallita, mutta sinun olisi hyvä aina kertoa oireista ollessasi terveyskeskuksessa tai neuvolassa tai vaihtoehtoisesti puhua lääkärin kanssa, jotta muut mahdolliset vaivat ja sairaudet voidaan sulkea pois. Jos olet epävarma siitä, saako lapsi tarpeeksi ravintoa, voi olla viisasta varata neuvolasta aika ylimääräiseen painontarkastukseen.
Koliikin lievittämiseen on joitain keinoja
Vanhempien kannalta olisi kaikkein viisainta koliikkitapauksessa asennoitua niin, että lähimmät viikot tulevat olemaan kiireisiä eikä itse koliikille pystytä tekemään juuri mitään. Koliikkiohjeita on kyllä olemassa
monenlaisia, ja monet ovat kokeneet jotkin niistä toimiviksi, mutta kokemus osoittaa kuitenkin, ettei tähän vaivaan löydy mitään yleispätevää reseptiä.
Kehokontaktit ovat tärkeitä. Koliikki on rasittavaa sekä lapselle että vanhemmille, mutta on tärkeää, ettei keskitytä pelkkiin itkukohtauksiin. Lapsi on ehkä tyytyväisempi aamuisin ja aamupäivisin. Nauti näistä hienoista ja rauhallisista yhdessäolon hetkistä. Vaikka juuri nyt ei siltä tunnukaan, saatat myöhemmin muistaa nämä hetket yksinä elämäsi parhaimmista.
Nosta lapsi ylös, kun hän itkee. Näin pientä lasta ei voi hemmotella liikaa! Eräiden mielestä lapsi tyyntyy ns. koliikkiasennossa (maatessaan vatsa käsivartesi päällä). Toiset taas rauhoittuvat vaunu- tai autoretkellä. Hyviä kokemuksia on myös Baby Rocker -sitteristä, joka värähtelee ja pitää ääntä.
Yritä rajoittaa vauvan saamaa ilmamäärää imettäessäsi. Lapsen ei pitäisi olla imetettäessä aivan suorana vaan puolittain istuma-asennossa, jotta ilma pääsisi ulos. Tarkasta, että lapsen nenä on puhdas, jotta hengitys sujuu helposti. Jos rinnat ovat aivan täydet, voi olla hyvä pumpata vähän maitoa pois, minkä jälkeen maito tulee pienemmällä paineella. Imetyksen jälkeen lapsi pitää röyhtäyttää joko sylissä tai polvella istuen.
Jos lapsi saa maitoa tuttipullosta, tutin reiän tulee vastata lapsen imukykyä. Pidä huolta siitä, että lapsi saa röyhtäiltyä kunnolla. Jos ilma tulee vaikeasti ylös, lapsi voisi maata ruokailun jälkeen hieman oikealla kyljellä tai (silmälläpidon alla) vatsallaan. Joillakuilla ovat toimineet hyvin kiropraktiikka, akupainelu tai jalkavyöhyketerapia, mutta millään näistä käsittelyistä ei ole dokumentoitua vaikutusta. Vauvahieronta on auttanut joitakin koliikkilapsia. Vaikka hieronnalla ei olisikaan suoraa vaikutusta, se voi kuitenkin suoda monia herttaisia hetkiä hoitopöydällä ja lapsesi voi sittenkin kokea jonkinlaista helpotusta.
Ehkä sinun olisi mietittävä sitäkin, onko kotona tai perheessä joitain tekijöitä, jotka saavat lapsen levottomaksi. Niitä voivat olla vaikkapa korkeat äänet tai huono ilmapiiri. Lapset ovat herkkiä, ja levottomuus voi kostautua mahaongelmina. Ota yhteyttä neuvolaan, jos haluat keskustella asiasta ulkopuolisen kanssa.
Koliikkiaika voi olla hyvin raskasta. Ajattele silti, ettei se kestä ikuisesti – tosiasiassa vain muutamia viikkoja.
Lisää apukeinoja koliikkiin
Sokerivesi ja Minifom-tipat
Joidenkin lasten koliikki lievittyy sokerivedellä. Tämä on itse asiassa tavallisista koliikkiohjeista ainut, joka on tieteellisesti dokumentoitu. Saksankirvelistä tai fenkolista tehty tee voi myös auttaa, samoin minifom-tipat. Minifomia saa apteekeista.
Sokerivesi: Sekoita tasaruokalusikallinen sokeria (12 g) 1 dl:aan vettä. Anna 1–2 teelusikallista sokerivettä parin tunnin välein.
Saksankirveli- tai fenkolitee: Keitetään 1 teelusikallinen saksankirveliä tai fenkolia 1 dl:ssa vettä 2 minuuttia ja annetaan liota 2 min. ennen siilausta. Anna lapselle 1 rkl ruokinta-aikoina (mahd. maitoon sekoitettuna).
Vatsahieronta
Vatsahieronta voi auttaa. Tee näin:
SIIPIRATAS
Aseta oikea kätesi aivan lapsen rintakehän alle ja paina lasta itseäsi vasten. Tee sama vasemmalla kädellä. Jatka vaihdellen oikealla ja vasemmalla kädellä tasaiseen tahtiin.
POLVET VATSALLA
Vedä lapsen polvet yhteen ja vie ne varovasti hänen vatsalleen. Pidä siinä 6 sekuntia. Vapauta jalat varovasti ja ravistele niitä hieman.
AURINKO JA KUU
Aseta vasen kätesi vauvan vatsan alaosalle. Sivele kehässä myötäpäivään koko vatsan yli. Aseta sitten oikea käsi
vauvan vatsan yläosalle ja tee puolikuu vatsan vasempaan osaan. Vuorottele auringolla ja kuulla – ensin aurinko ja sitten kuu.
HIERONTASARJA
6 siipiratasta kummallakin kädellä
Polvet vatsalla
6 aurinkoa ja kuuta
Polvet vatsalla
Tee 2–3 kierrosta peräjälkeen kaksi kertaa päivässä. Juttele hieroessasi. Sillä on rauhoittava vaikutus. Jos vauvalla on itkukohtauksia, voi olla hyvä antaa hieronta 1/2–1 tuntia ennen kuin ne tapaavat alkaa. Tilanteen paraneminen voi viedä pari viikkoa, mutta usein se käy nopeammin.
Lue myös
Vauva tuli, unet meni?
Vauvan unirytmiin voi vaikuttaa
Iltarutiinit vähentävät vauvan univaikeuksia
Vauvan sänkyvarustelu
Mitä uni on?
Vastasyntyneen uni
Nelikuisen uni
Lähteet:
Eckerberg, Berndt: Hur man lär barn att sova på nätterna: barn från cirka fem till cirka arton månader, B. Eckerberg, 1999
Holm, Sara: Sov gott! En bok om barn, sömn och funktionshinder Riksförbundet för rörelsehindrade barn och ungdomar, 2005
Kreutz Wirfelt, Anna: Om barns sömn och sömnproblem, 0–12 månader Axélion, 1997
Mindell, J.A. ym.: Behavioural treatment of bedtime problems and night wakings in infants and young children. SLEEP 2006 | Osa 29, nro 10:1263–1276
Pantley, Elizabeth: Pehmeä matka höyhensaarille: hellä tapa saada vauva nukkumaan läpi yön. Suom. Rose-Marie Chatterji | Suomussalmi, Myllylahti, 2005
Smith, Lars ja ulvund, Stein Eirik: Spädbarnsåldern | Studentlitteratur, 1993
Wahlgren, Anna | Sova hela natten: så hjälper du ditt lilla barn att sova gott hela natten lång | Alexander Halling, 2005
Welford, Heather: Hjälp ditt barn att sova bättre | Egmont Richter, 2001
Wolfson, A. ym.: Effects of parent training on sleeping patterns’ stress and
perceived parental competence | Journal of Consulting and Clinical Psychology 1992 (60): 41–48