Suomalaiset vauvat ovat jo 1920-luvulta lähtien opetelleet nukkumaan päiväuniaan ulkona. Useimmat vanhemmat ovat Arvo Ylpön tapaan vakuuttuneita siitä, että
[Lue lisää]
Noin joka kolmannessa vauvaperheessä uuteen nukkumisrytmiin totuttelu ei käy kädenkäänteessä. Lastensairaanhoitaja Karin Naphaug on koonnut vinkkejä hyvän unirytmin löytämiseksi eri ikäkausina.
[Lue lisää]
Uni, tai sen puute, on pienten lasten vanhempien kestopuheenaihe. Toiset tuskailevat rikkinäisten öiden kanssa ja toiset kerskailevat, kuinka heillä on nukuttu täysiä yöunia alusta saakka. Niin tai näin, nukkuminen kannattaa ottaa vakavasti, sillä unenpuutteen seuraukset voivat olla kohtalokkaat.
[Lue lisää]
Liian vähän vuorokaudessa nukkuvat vauvat lihovat muita herkemmin.Tutkijat arvelevat, että unenpuute vaikuttaa elimistössä ruokahalua sääteleviin hormoneihin, minkä vuoksi lapset päätyvät syömään yli oman tarpeensa.
[Lue lisää]
Tarkkaavaisuus-
häiriöisistä lapsista ehkä jopa kolme neljästä kärsii erilaisista uniongelmista.
[Lue lisää]
Vauvan unirytmiin on mahdollista vaikuttaa: Uusi neurobiologinen tutkimus on osoittanut, että aiemmin kokonaan perinnöllisinä pidetyt keskushermoston kyvyt kehittyvätkin vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.
[Lue lisää]
Lapsen kannalta paras nukkumisjärjestely on perhepeti, esittää perheneuvolan psykologi Kirsi Kuronen. Lapsi ei kuitenkaan mene pilalle, vaikka nukkuisi omassa sängyssä, kunhan vain vanhemmat ovat turvana hädän tullen.
[Lue lisää]
Pienen lapsen sänkyä ei neuvota täyttämään tavaroilla. Mutta miksi vauvalle ei saa laittaa tyynyä? Entäpä miten on peiton käytön laita?
[Lue lisää]
Kun lapsi heräilee ja valvoo yöllä, tulee unikoulu kyseeseen. Ennen neuvottiin huudattamaan lapset uneen. Nyt uusin muotivillitys on tassuhoito. Entä voiko perhepeti auttaa lasta ja vanhempia nukkumaan yönsä hyvin?
[Lue lisää]
Raskausajan unimaailma voi olla rikas – ja omituinen. Vau.fi:n foorumilla odottajat kertovat hauskoista, oudoista ja karmivista unistaan.
[Lue lisää]
Pienten lasten mielikuvitus on vilkasta. Ei ihme, että lapset näkevät usein painajaisia. Kun lapsi pelkää hirviöitä, on vanhempien tehtävänä olla turvana myös vanhemmille lapsille.
[Lue lisää]
Vähän nukkuvat alle viisivuotiaat saattavat olla muita herkempiä lihomaan, tuoreesta tutkimuksesta ilmenee. Tätä vanhempien lasten painoon unella on pienempi vaikutus.
[Lue lisää]
Veteleekö isä usein sikeitä, vaikka vauva kiljuu vieressä? Et ole asian kanssa yksin. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan monet työssä käyvät äidit kärsivät katkonaisesta unesta työssä käyviä isiä useammin.
[Lue lisää]
Kukaan ei osaa oikein selittää, mitä uni on ihmiselle. Siihen sisältyy edelleen monta salaisuutta, joita tutkijat eivät vielä ole pystyneet paljastamaan. Edelleenkään emme tiedä varmasti, miksi nukumme, mutta olemme kaikki kokeneet univajeen seuraukset: väsymystä, ärtyisyyttä, muistin ja keskittymiskyvyn heikentymistä. Pitemmät unettomat jaksot voivat aiheuttaa ahdistus- ja masennusoireita ja jopa diabeteksen tapaisen tilan. Myös ylipaino sekä sydän- ja verisuonitaudit voidaan yhdistää unenpuutteeseen.
[Lue lisää]
Lapsen ei voi olettaa omin avuin löytävän vakinaisia ja säännöllisiä unitottumuksia ensimmäisinä viikkoina. Silti voi alkaa vakiinnuttaa hyviä tapoja ja pikku rituaaleja, jotka vähitellen opettavat lapselle päivän ja yön eron ja auttavat iltanukkumiseen ja yövalvomiseen.
[Lue lisää]
Useat lapset nukkuvat jo nelikuisina koko yön yhteen menoon, mikä käytännössä tarkoittaa tässä vaiheessa 5-6 tuntia.Voit siis iloita siitä, että lapsi pysyy valveilla ja haluaa leikkiä ja pitää hauskaa yhä pitempiä hetkiä päivästä. Lapsen kiinnostus yhdessäoloon muiden perheenjäsenten kanssa lisääntyy. Nuo aktiiviset valvejaksot tekevät päivästä rikkaamman. Tämä myötävaikuttaa puolestaan yhtenäisen yöunen muodostumiseen, ja vuorokausirytmi asettuu vähitellen paikoilleen.
[Lue lisää]
Monet kokevat, että puolivuotiaana lapsen vuorokausirytmi paranee ja valvotut yöt harvenevat. Eräät lapset nukkuvat helpommin läpi yön alkaessaan syödä kiinteää ruokaa, kun taas toisten uusilla ruokailutavoilla ei ole suurta vaikutusta nukkumismalliin. Ravitsemuksen kannalta lapsi ei tarvitse yöruokintaa, jos hän syö riittävästi päivällä, mutta lapset ovat usein tottuneet yösyömiseen ja heräävät jatkuvasti yöllä.
[Lue lisää]
On tavallista, että lapsi aloittaa päiväkodissa tai hoitopaikassa noin yksivuotiaana. Tämä merkitsee suurta muutosta lapselle sekä vanhemmille. Päivistä tulee kiireisempiä, ja nyt on entistä tärkeämpää, että on olemassa yhdessäolon käytäntöjä ja muotoja. Silloin lapsi ei koe arkea käsittämättömänä ja sekasortoisena. Perheen aikuisille voi puutteellinen yöuni olla suurempi rasitus, kun molemmat vanhemmat työskentelevät kodin ulkopuolella.
[Lue lisää]
Iltamenot ja unimalli ovat useimmilla hyvin juurtuneet leikki-ikäisellä. Kuitenkin tulisi olla valmis tekemään vähän töitä sen eteen, että rutiinit pysyisivät vakinaisina. Lapsen väsymys iltaisin vaihtelee sen mukaan, kuinka aktiivinen päivä on ollut. Parasta on kuitenkin pitää kiinni vakituisesta nukkumaanmenoajasta.
[Lue lisää]
Koliikki ei ole sairaus vaan tila, joka usein määritellään näin: terveen lapsen levottomuutta ja itkuisuutta, jota kestää yli kolme tuntia vuorokausittain yli kolmena päivänä viikossa ja yli kolmen viikon ajan. Usein havaitaan vakituinen vuorokausimalli, jossa lapsi itkee iltapäivällä ja illalla tai yöllä. Koliikki alkaa monesti kahden kolmen viikon iässä, ja useimmilla se päättyy, kun lapsi on noin kolmen kuukauden ikäinen, toisilla vähän myöhemmin.
[Lue lisää]
Uusi eteläafrikkalainen tutkimus paljastaa, että äidin vieressä nukkuminen tukee kokonaisvaltaisesti lapsen kehitystä.
[Lue lisää]
Lapsen uni tai unen puute todella koskettaa vanhempia, ja jos he kokevat unimallin ongelmaksi, se on ongelma myös koko perheelle. Seuraavassa yleiskatsaus eräistä tavallisimmista univaikeuksista.
[Lue lisää]
Monenlaiset nukkumiseen liittyvät ongelmat voivat häiritä lapsen unta. Painajaiset voivat häiritä hyvin pieniäkin, ja yölliset kauhukohtaukset voivat säikäyttää parivuotiaan vanhemmat. Unikävely on myös melko tavallista.
[Lue lisää]
Tämä uniopetuksen menetelmä on ehkä maailman tunnetuin ja kiistellyin. Amerikkalaisen lastenlääkäri Richard Ferberin luoma menetelmä tuli tunnetuksi 1980-luvun puolivälissä. Menetelmän uskotaan olevan hyvin tehokas, jos sitä noudatetaan johdonmukaisesti. Siitä on tullutkin pelastus monille perheille, joissa unenpuutteen vuoksi sekä vanhempien että lasten on vaikea hallita arkea. Ferberin metodia voidaan soveltaa terveisiin ja normaalisti kehittyneisiin lapsiin, erityisesti 6–18 kuukauden ikäisiin.
[Lue lisää]