Maisteluintoisen lapsen vanhempien kannattaa tehdä kodissa kasvi-inventaario. On hyvä tarkistaa jo olemassa olevien kasvien mahdollinen myrkyllisyys ja poistaa vaaralliset kasvit.
Tulevia kasvihankintoja ja istutuksia suunnitellessa avuksi voi ottaa Myrkytystietokeskuksen kattavan kasvilistan, josta voi jo kasvin nimen perusteella katsastaa, onko kasvi myrkyllinen vai myrkytön. Jos kasvin nimi ei ole tiedossa, voi apuna käyttää esimerkiksi tätä kuvallista myrkkykasvilistaa.
Myrkyllinen maistuu pahalta
Myrkylliset kasvit varoittavat syöjäänsä yleensä jo maullaan – ne ovat voimakkaasti polttavia tai pahanmakuisia ja lapsi sylkee ne suustaan. Harva kasvi aiheuttaa pieninä määrinä syötynä vakavia myrkytysoireita, mutta poikkeuksiakin on.
Sisäkasveista myrkyllisiä ovat muun muassa oleanteri, muratti, aasinkorva, peikonlehti, anopinkieli, aaloe, jouluruusu, joulutähti, aralia, hyasintti, amaryllis, kahvipensas, tyräkit, vehkat ja koisot.
Myrkyllisiä pihakasveja puolestaan ovat esimerkiksi sormustinkukka, ukonhattu, ukonputki, alppiruusu, pasuunakukka, hevoskastanja, näsiä, aitoelämänlanka, marjakuusi, lumimarja, selja, oravanmarja, kultasadepensas, sorvarinpensas ja tuhkapensas.
Myrkyttömiä, turvallisia kasveja on onneksi paljon, joten vailla viheriloa ei lapsiperheenkään kodin ja pihan tarvitse olla.
Lääkehiiltä ensiavuksi
Myrkkykasvit aiheuttavat erilaisia oireita kasvista riippuen. Oireina voi olla limakalvokirvelyä, iho-ja silmä-ärsytystä, päänsärkyä ja vatsakipuja. Vaarallisimpien kasvien syönti voi aikaansaada nieluturvotusta, huimausta, kouristuksia ja tajuttomuuden.
Jos lapsi on syönyt myrkylliseksi epäiltyä kasvia, tulee ottaa yhteyttä lääkäriin. Ohjeita voi kysyä Myrkytystietokeskuksesta (p. 09- 471 977 ) tai hätäkeskuksesta (p. 112), molemmista ympäri vuorokauden. Vaarallista kasvia nielleen lapsen suu ja kädet huuhdellaan ja tarvittaessa annetaan lääkehiiltä. Lääkehiilen tarkoituksena on sitoa nieltyjä myrkyllisiä aineita itseensä mahalaukussa ja estää myrkkyjä imeytymästä. Lääkehiili tulee antaa mieluiten puolen tunnin sisällä, joten sitä kannattaa hankkia varmuuden vuoksi kodin lääkekaappiin.
Teksti: Hanna Brockman
Lähteet:
HUS Myrkytystietokeskus
Anneli Koivunen: Myrkkykasvit
Lue myös:
Tenavaturvallinen koti
Ruuat väärään kurkkuun?