Kuumuus ja kylmyys voivat aiheuttaa lapselle vahinkoa. Auringossa on oltava tarkkana auringonpolttamien ja lämpöhalvauksien vuoksi, kylmässä ilmassa puolestaan on hypotermian ja paleltumien uhka.

Viimeksi päivitetty 29.5.2011

Aurinkovammat


 


Lapsella on herkkä iho, joka palaa helposti auringon ultraviolettisäteilyssä. Jos lapselta palaa suuri osa ihosta auringossa, tilanne voi olla vakava. Pikkulapsilla pitäisikin aina olla aurinkohattu ja paita, ja iho pitäisi suojata voiteella, jonka suojakerroin estää aurinkoa polttamasta ihoa. Pidä lapsi mahdollisimman paljon poissa suorasta auringonvalosta.

Vie lapsi varjoon tai viileään huoneeseen. Anna hänelle kylmää juotavaa. Sivele lievittävää voidetta, kuten Lidocainia, Xylocainia, kosteusvoidetta tai aloe veraa. Varjele lasta suoralta auringonvalolta vähintään 48 tuntia.

Ota yhteys lääkäriin, jos lapsella on rakkoja tai merkkejä lämpöhalvauksesta.

Lämpöhalvaus

Kun pikkulapsi oleskelee pitkään kovassa lämmössä, esim. voimakkaassa
auringonpaisteessa, keho voi ylikuumeta. Hien luonnollinen haihtuminen ei
silloin viilennä kehoa.

OIREET: Äkillinen päänsärky, sekavuus, kuiva ja kalpea iho, uneliaisuus, kehon lämpötila jopa yli 40 °C, tiedottomuus, kouristelu. Vie lapsi viileään paikkaan. Riisu mahdollisimman paljon vaatteita.

Jäähdytä lasta kylmään tai haaleaan veteen kastellulla pesulapulla. Anna kosteuden haihtua. Leyhytä mielellään lasta pyyhkeellä.

Soita 112:een, jos lapsen lämpö kohoaa yli 40 asteen ja/tai hän menettää tajuntansa. Varmista vapaat hengitystiet ja varaudu tarvittaessa peruselvytykseen.


Kylmettyminen eli hypotermia

Jos lapsi kylmettyy pahasti, kehon lämpötila laskee jyrkästi, mikä voi olla hyvin vaarallista. Sydän ja maksa toimivat huonommin tai lakkaavat kokonaan toimimasta. Sylilapsi voi kylmettyä liian kylmässä kylpyvedessä, nukkuessaan liian kylmässä tai jos hänet on puettu liian kevyesti. Märät vaatteet aiheuttavat lapselle paljon lämmönhukkaa.

OIREET: Lapsi hytisee, iho on kylmä ja kalpea, hän on sekava, puhe kangertelee, hengitys hidastuu ja hän menettää tajuntansa.
 
Jos lapsi on tajuton, tarkista hengitystiet ja aseta kylkiasentoon. Jos hengitys pysähtyy, aloita peruselvytys. Jos lapsi on hereillä ja ulkona, kääri hänen ympärilleen lisävaatetusta
ja siirrä sisätiloihin. Sylilapselle voit luovuttaa lämpöä pitelemällä häntä lähellä ihoasi, mieluiten peiton alla tai makuupussissa. Pane lapselle myssy päähän. Kysy 112:sta neuvoa.

Jos lapsi jaksaa, anna hänen kylpeä haaleassa tai sopivan lämpimässä vedessä. Kääri lapsi villahuopaan, peittele ja anna hänelle haaleaa, mieluiten energiapitoista juotavaa (ei liian kuumaa).
 
Vie lapsi sairaalaan, jos kehon lämpö ei nouse normaaliksi.


Paleltumat

Paleltumia syntyy äärimmäisen kylmässä. Ihon verenkierto pysähtyy ja iho jäätyy. Iho muuttuu ensin punaiseksi, sitten melkein kalmankalpeaksi ja harmaanvalkeaksi. Joskus voi tulla myös rakkuloita. Kädet, jalat, nenä ja korvat ovat alttiimpia.
 
Vie lapsi mahdollisimman pian lämpimään. Älä lämmitä suoraan ihoa äläkä hiero paleltuneita kohtia.
Aseta lapsen kädet tai jalat omalle vatsallesi tai käsien alle. Lapsen kehonosien tulisi sulaa hitaasti – se ei saa tapahtua liian nopeasti. Voit käyttää myös haaleaa vettä. Ota huomioon, että lämpeneminen voi koskea.  Kääri lapsi huopiin ja anna lämpimähköä juotavaa.

Kun jäsenissä on ruusunpunainen väri, voit viedä lapsen sairaalaan. Jos on kyse pienestä lapsesta ja olet yksin, soita 112:een.

 

Lue myös:

Lasten ensiapu

Lasten peruselvytys

Jos lapsi uhkaa tukehtua

Jos lapsi on tajuton tai sekavassa tilassa

Jos lapsella on epilepsia- tai astmakohtaus

Jos lapsella on verenvuoto

Ensiapu sairauksissa

Allergia voi yllättää

Jos lapsi saa myrkytyksen

Jos lapsi saa pistoksen tai pureman

Jos luut saavat kolhuja

Jos lapsi saa pää- tai niskavamman

Paloturvallisuus ja palovammat

Jos lapsi saa kasvoihin vammoja

Lähteet:

Barneulykker og forebygging | Handlingsutvalget mot barneulykker | Universitetsforlaget

Farlig eller ufarlig? Forgiftningsuhell hos barn – forebygging og førstehjelp

Giftinformasjonen, Sosial- og helsedirektoratet 2007

Foreldrenes førstehjelpshåndbok | Medisinsk forlag 1998

Gomez, Joan | Familiens legebok | Aschehoug 1998

Leketøy | Valg av leketøy – hvordan unngå ulykker og skader | Sikkerhetsfakta nr 10a | Produkt- og

elektrisitetstilsynet i samarbeid med Statens forurensningstilsyn

Lie, Jon | Sikkerhet i hjem og nærmiljø | Falken redningskorps | Teknologisk forlag 1989

Maniche, Vibeke | Aschehougs store bok om barnet | Aschehoug 2002

Misvær. Nina | Abc for spedbarnsforeldre | Cappelen 2002

Moffat, Cameron | Førstehjelp på barn | Røde Kors | Teknologisk forlag 1999

Spebarnsboken 2006-2007 | Sandvik

Stoppard, Miriam | Barnets helse fra a til å | Gyldendal 2002

Stoppard, Miriam | Førstehjelp på barn 0 – 8 år | Damm 2004

Straume, Marianne og Hordvik, Elin | Syke barn i familien | Informasjon og veiledning til foreldre
| Pedagogisk Forum 1997

Valman, Bernhard | Barnelegen | Råd og veiledning for foreldre | Teknologisk forlag 1999.

SUOMALAISTA KIRJALLISUUTTA JA TIETOKANTOJA

Ensiapuopas | Duodecim 2006
Huovinen, Pentti | Terve ihminen: suomalainen lääkärikirja | WSOY 2006
Jalanko, Hannu | 100 kysymystä lastenlääkärille | Duodecim 2003
Palo, Jorma | Suomalainen lääkärikirja | WSOY 1994
Suomalainen lapsi | Vanhempien käsikirja | WSOY 1994
www.lastenlaakari.com | Orion-yhtymä Oyj
www.sairaslapsi.com | Mentor Instituutti
www.terveyskirjasto.fi | Sitra ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
www.tohtori.fi/laakarikirja | Tervemedia

Mitä mieltä olet artikkelista?