Pääsääntönä on, että kuumeiset ja yleiskunnoltaan heikentyneet lapset tulisi pitää kotona. Jutun taulukossa on yleiskatsaus siitä, minkä ajan kuluttua lapsi voi palata päiväkotiin eri tilanteissa. Ota yhteys hoitavaan lääkäriin, jos olet epävarma.

On vaikeaa tietää, milloin lapsi on tarpeeksi terve palatakseen takaisin päivähoitoon. Pääsääntö on, että lapset, joilla on kuumetta ja huono yleiskunto, on pidettävä kotona. Lapsella on oikeus sairastaa ja levätä.


 


Onneksi useimmat lasten sairaudet ovat ohimeneviä, ja lapsi tervehtyy muutaman päivän kuluessa. Alla on luettelo sairauksista ja suosituksia siitä, milloin lapsi voi ne sairastettuaan mennä takaisin päivähoitoon. Jos olet epävarma, ota yhteyttä lapsen lääkäriin.

Tavallisimmat lapsen sairaudet:

  • Nuhakuume (flunssa): Yleiskunto ratkaisee, ei erityisrajoituksia. Useimmiten päivähoidossa vaaditaan yksi kuumeeton välipäivä.
  • Ripuli: Riippuu siitä, onko ripulin syytä löydetty vai ei. Sovittava lääkärin kanssa. Useimmiten päivähoidossa vaaditaan yksi terve välipäivä.
  • Korvatulehdus: Yleiskunto ratkaisee, ei erityisrajoituksia.
  • Silmätulehdus: Yksi päivä hoidon käynnistämisen jälkeen. Kaikki eivät tarvitse antibioottihoitoa.
  • Keuhkoputkentulehdus: Yleiskunto ratkaisee, ei erityisrajoituksia. Useimmiten päivähoidossa vaaditaan yksi kuumeeton välipäivä.
  • Vesirokko: Ihottuman kuivuttua ja rakkuloiden arpeuduttua.
  • Vauvarokko (Kolmen päivän kuume): Kun yleiskunto on hyvä ja kuume laskenut, ihottumasta riippumatta.
  • Enterorokko (kansanomaisesti joskus ”käsi- suu- ja jalkatauti”): Kun yleiskunto on hyvä ja rakkulat eivät enää vuoda.
  • Ontelosyylä: Ei rajoituksia.
  • Silsa (sieni-infektio): Yksi päivä hoidon käynnistämisen jälkeen.
  • Virtsatietulehdus: Yleiskunto ratkaisee, ei erityisrajoituksia.

Harvinaisemmat sairaudet:

  • Märkärupi: Jos ihotulehdus voidaan peittää: yksi päivä antibioottihoidon aloittamisen jälkeen. Jos ihotulehdusta ei voi peittää eikä rakkuloihin ole muodostunut rupea, lapsi on pidettävä kotona.
  • Kurkkutulehdus: Jos streptokokkibakteerit ovat tulehduksen aiheuttaja: aikaisintaan 1 vuorokausi hoidon käynnistymisestä. Jos tulehdus ei johdu streptokokeista: ei rajoituksia.
  • Hinkuyskä: Sovitaan kussakin tapauksessa lääkärin kanssa (tartunnan ehkäiseminen). Normaalisti 5 päivää hoidon käynnistämisen jälkeen.
  • Keuhkotulehdus: Yleiskunto ratkaisee, ei erityisrajoituksia.
  • Tuhkarokko: Sovitaan kussakin tapauksessa lääkärin kanssa (tartunnan ehkäiseminen). Normaalisti 4 päivää ihottuman ilmestymisen jälkeen.
  • Vihurirokko:  Sovitaan kussakin tapauksessa lääkärin kanssa (tartunnan ehkäiseminen). Normaalisti 1 viikko ihottuman puhkeamisen jälkeen.
  • Syyhy: Yksi päivä hoidon käynnistämisen jälkeen.
  • Tulirokko: Vähintään 1 vuorokausi hoidon käynnistämisen jälkeen.

 

Luota itseesi

Usein on vaikea tietää, miten vakavasta sairaudesta on kysymys, sillä täysin viattomat ja vakavat sairaudet voivat alkaa samalla tavalla. Tällöin sinun on käytettävä omaa ainutlaatuista tietouttasi lapsen voinnista, käyttäytymisestä ja yleisestä terveydentilasta arvioidessasi sairauden vakavuutta ja tarvetta mennä lääkäriin. Mikään lääkärinkoulutus ei voi korvata sinun omaa asiantuntemustasi.

Päivähoidossa alkaa nuhakierre

Oma vaistosi on tärkeä arvioidessasi, pitäisikö sinun ottaa yhteyttä lääkäriin, ja omat tietosi omasta lapsestasi ovat tärkeitä lasta tutkivalle lääkärille. Monet pikkulapset ovat usein nuhaisia, etenkin ensimmäisinä vuosina mentyään päivähoitoon.

Suuressa lapsijoukossa lapsi saa helposti tartunnan, eikä immuniteetti yhtä virusta vastaan anna suojaa toista virusta vastaan. Mutta vähitellen lapsen vastustuskyky paranee: tilastot osoittavat, että sairaspäivien määrä vähenee lapsen vietettyä muutamia vuosia päivähoidossa.

Tilapäinen hoitovapaa

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen, kun hänen alle 10-vuotias lapsensa sairastuu äkillisesti. Hoitovapaa voi kestää enintään neljä työpäivää. Se on tarkoitettu sairaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Tilapäistä hoitovapaata voi käyttää vain toinen vanhemmista kerrallaan.

Myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, on oikeus hoitovapaaseen. Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta, ellei toisin ole sovittu.

Kumman vuoro?

Työssä käyvästä vanhemmasta tuntuu joskus vaikealta jäädä kotiin lapsen sairauden vuoksi. Myös kumppanin kanssa voi syntyä kipakka keskustelu siitä, kumpi jää tällä kertaa kotiin lasta hoitamaan. Koettakaa ratkaista asia niin, että molemmat tuntevat saaneensa reilun kohtelun.

Jos on sinun vuorosi jäädä, koeta järjestää työasiat niin, että voit myös viettää aikaa lapsesi kanssa. Nyt on hyvä hetki lukea, keittää kaakaota, koota palapeliä ja katsoa televisiota – ja jutella pienistä ja isoista asioista. Kipeyden tasosta riippuen luvassa voi olla jopa hengähdyshetki muutoin kiireisen arjen keskellä.

Sairaan lapsen hoito

Jos lapsi sairastuu, Kela korvaa sairausvakuutuslain perusteella osan yksityislääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä tutkimuksista ja hoidoista, jotka lääkäri määrää.

Lääkärin määräämistä lääkkeistä voi saada peruskorvauksen tai erityiskorvauksen. Oikeutta erityiskorvaukseen tulee hakea sairauden perusteella erikseen. Suurista lääkekustannuksista voi saada lisäkorvauksen.

Matka- ja yöpymiskorvausta voi saada saattajan ja lapsen matkakuluista hoitoon ja tutkimuksiin. Sairaanhoitokustannusten korvauksia haetaan Kelalta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on maksanut laskun.

Useat lääkäri- ja hammaslääkäriasemat voivat antaa korvauksen suorakorvauksena, jolloin potilas maksaa hoidosta vain palkkion ja korvauksen erotuksen.

Lääkekorvaukset vähennetään yleensä suoraan lääkkeen hinnasta apteekissa.

Suorakorvausta varten potilas tarvitsee Kela-kortin lääkäriasemalla tai apteekissa.

 

Mitä mieltä olet artikkelista?