Mikään ei huolestuta tuoreita vanhempia niin kuin lapsen sairastuminen. Useimmiten sairauden ei silti tarvitse merkitä mitään vakavaa.
[Lue lisää]
Mikrobit, virukset ja bakteerit ovat tavallisimpia syitä infektiosairauksiin.
[Lue lisää]
Uuden tutkimuksen mukaan äidin masennus nostaa lapsen masentumisriskiä selvästi.
[Lue lisää]
Mietitkö miltä syntymämerkki näyttää tai kuinka vaippaihottuma taltutetaan? Tai mitä tehdä haisevalle napatyngälle? Vastasyntyneen vaivoista monet on harmittomia.
[Lue lisää]
Kun rokotukset ovat lähestulkoon hävittäneet vanhat tutut lastentaudit, ovat aiemmin huomaamatta jääneet kuume-ihottumataudit alkaneet saada enemmän huomiota. Yksi näistä on erittäin helposti tarttuva vauvarokko, jonka takana on vuonna 1986 löydetty herpesvirus 6.
[Lue lisää]
Ruoka-aineallergia on varsin yleinen vaiva. Varhaislapsuudessa noin joka kolmannella lapsella on ruuan epäilty aiheuttavan erilaisia oireita. Yleisimpiä oireita ovat erilaiset iho- ja suolioireet. Usein lapsella on samanaikaisesti monenlaisia oireita.
[Lue lisää]
Jos vastasyntynyt itkee tunteja päivässä ja jos itku ei laannu ruualla tai lohdutuksella, kysymyksessä voi olla koliikki.
[Lue lisää]
Monilla pikkulasten vanhemmilla herää toistuvien korvatulehdusten ja nuhakuumeiden keskellä epäilys, että heidän lapsessaan on jotain vialla. Mutta tiettyyn rajaan asti “infektiokierre” on normaali nykyiseen elämäntapaan ja lapsuuteen kuuluva ilmiö.
[Lue lisää]
Lapsi voi hyvinkin sairastaa flunssaa 5–10 kertaa vuodessa. Tautien leviämistä ei voi estää, sillä täysin oireetonkin voi levittää tartuntaa. On olemassa tapoja, joilla tarttumisriskiä voidaan vähentää. Lue myös, milloin pieni potilas kannattaa viedä lääkäriin.
[Lue lisää]
Lapsena alakuloiset ja masentuneet kokeilevat alkoholia aikaisemmin ja juovat itsensä humalaan nuorempina kuin samanikäiset yleensä.
[Lue lisää]
Astma on lasten tavallisin krooninen sairaus, joka on yleistynyt muiden allergisten tautien tapaan. Hengitysvaikeuksia esiintyy jopa 20 prosentilla lapsista, mutta oireet katoavat useimmiten aikuisuuten mennessä.
[Lue lisää]
Raskauden aikana otettu influenssarokotus näyttää ehkäisevän myös vauvojen influenssoja, osoittaa uusi tutkimus.
[Lue lisää]
Ontelosyylät eli molluskat ovat yleisiä pienillä lapsilla. Syylät saattavat näyttää vaarallisista, mutta niistä ei yleensä ole minkäänlaista haittaa.
[Lue lisää]
Yhdysvaltojen lapset syövät masennuslääkkeitä, psykoosilääkkeitä ja stimulantteja huomattavasti enemmän kuin eurooppalaislapset.
[Lue lisää]
Märkien hiusten kampaaminen tiheällä kammalla on paras keino löytää elävät täit lapsen päästä. Täin munat eli saivarit sen sijaan löytyvät pelkällä silmäilyllä, paljastaa saksalaistutkimus.
[Lue lisää]
Kaikki vauvat itkevät, mutta yleensä itku päättyy, kun vauvan perustarpeet on tyydytetty. Koliikkivauva jatkaa kuitenkin itkua hyssyttelystä, imetyksestä ja vaipanvaihdosta huolimatta tunteja päivässä. Mistä koliikissa on kyse?
[Lue lisää]
Noin yhdellä pojalla 700–1000 vastasyntyneestä lapsesta on kaksi Y-kromosomia. XYY-kromosomilla varustettuja miehiä on pidetty aggressiivisina. Käsitys joutaa kuitenkin jo roskakoriin.
[Lue lisää]
Vaikka uusilla hampailla on kiva pureskella, ei puhkeaminen ole mitään juhlaa. Uudet hampaat saattavat nostaa vauvalle jopa pientä lämpöä.
[Lue lisää]
Alle kolmevuotiaat lapset ja raskaana olevat naiset kuuluvat uuden H1N1-viruksen aiheuttaman influenssan riskiryhmään. Mitä näistä riskeistä tiedetään tällä hetkellä?
[Lue lisää]
Suomalaistutkimuksen mukaan keittiön, olohuoneen ja makuuhuoneiden kosteusvauriot altistavat lapsia hengityksen vinkunalle. Vinkuva hengitys on usein merkki tulevasta astmasta.
[Lue lisää]
Yleensä rokotuksista ei ole pienokaisille haittaa. Joskus kuitenkin vierasaineet laittavat kehon sekaisin. Vakava anafylaktinen reaktio on äärimmäisen harvinainen: sen saa vain yksi miljoonasta.
[Lue lisää]
Levottomuutta, jatkuvaa liikettä ja keskittymiskyvyn puutetta. Vaikka ADHD-oireet ilmaantuvat jo taaperoiässä, niitä on melko vaikea erottaa pikku lapsen tavanomaisesta kehityskulutusta.
[Lue lisää]
Lastenlääketieteen tohtorin Tanya Froehlichin johtaman tutkimusryhmän mukaan sikiön altistuminen tupakan myrkyille yhdessä lapsen myöhemmän lyijyaltistuksen kanssa lisää merkittävästi ADHD-riskiä.
[Lue lisää]
Korvatulehduskierre on viheliäinen vaiva alle kolmivuotiailla lapsilla. Toistuvia korvatulehduksia on noin yhdellä kolmasosasta pieniä lapsia. Pahaan kierteeseen joutuu onneksi vain pieni vähemmistö.
[Lue lisää]
Maailma on viruksia täynnä. Ne aiheuttavat lapsille kuumetta, ripulia ja oksentelua. Toiset virukset voivat olla haastavia lasten immuunipuolustusjärjestelmälle, mutta useimmiten pikkulapsenkin elimistö laittaa rettelöitsijät ruotuun.
[Lue lisää]
Kun lapsen ensimmäinen hammas puhkeaa, alkaa elinikäinen sota hammaspeikkoja vastaan. Varusteina lapsella on fluori, ksylitol ja hammasharja. Peikot ovat ovelia veijareita, joten vanhempien apua kaivataan aina kymmenenvuotiaaksi asti.
[Lue lisää]
Fyysinen tai seksuaalinen väkivalta lapsuudessa tai nuoruudessa voi johtaa verenpainetaudin kehittymiseen, yhdysvaltalaistutkimuksesta käy ilmi.
[Lue lisää]
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan ADHD-oireita voidaan vähentää yksinkertaisesti kävelemällä puistossa.
[Lue lisää]
Allergiselle lapselle kehittyy harvemmin ihottumaa, jos kodissa on koira lapsen ollessa alle vuoden ikäinen, tuoreessa tutkimuksessa havaittiin.
[Lue lisää]
Loka-marraskuussa syntyneillä on suurin riski saada siitepöly- ja ruoka-aineallergioita, väittää tuore suomalainen tutkimus.
[Lue lisää]
Antibiootteja suositellaan yhä lasten välikorvatulehdusten hoitoon, vaikka tutkimusten mukaan niistä hyötyy vain osa lapsista.
[Lue lisää]
Maitoallergisen lapsen elimistö reagoi lehmänmaidon proteiiniin tavallisesti ihottumalla ja suolisto-oireilla. Maitoallergikko joutuu tiukalle ruokavaliolle, mutta useimmiten allergia on onneksi ohimenevä vaiva.
[Lue lisää]
Vauva ei osaa kertoa, ettei näe kaikkea, mitä hänen pitäisi nähdä. Ja vaikka lapsi osaisi puhua, hän ei tiedä, mikä kaikki on mahdollista nähdä. Vanhemman onkin syytä tarttua aiheeseen, jos vauvan näössä tuntuu olevan vikaa.
[Lue lisää]
Monet terveysriskit ja haitalliset elämäntavat saattavat selittyä heikolla itsehillinnällä ja impulsiivisuudella, tuore tutkimus vihjaa. Tutkimuksen perusteella yhteys havaitaan jo kolmivuotiaille tehdyissä testeissä.
[Lue lisää]
Pääsääntönä on, että kuumeiset ja yleiskunnoltaan heikentyneet lapset tulisi pitää kotona. Seuraavassa taulukossa on yleiskatsaus siitä, minkä ajan kuluttua lapsi voi palata päiväkotiin eri tilanteissa. Ota yhteys hoitavaan lääkäriin, jos olet epävarma.
[Lue lisää]
Kuumeessa kehon lämpötila on normaalia korkeampi. Lapsilla normaalilämpötila on yleensä välillä 36,5–37,5 astetta. Yli 37,5 asteen lämpö lasketaan kuumeeksi.
[Lue lisää]
Vaikka lapsen nenä vuotaisi ja olisi tukkoinen, hän voi ulkoilla, jos yleistila on hyvä eikä ole kuumetta. Jos lapsi on hyvin nuhainen, voisi olla parasta pysytellä kotona muita lapsia ajatellen.
[Lue lisää]
Jos lapsi äkkiä yskii tai hengittää raskaasti, on ensimmäisenä asiana tutkia, ettei suussa tai nielussa ole vierasta esinettä.
[Lue lisää]
Lapsuusiän diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Uusi tutkimus selvittää, aiheuttaako virus sairauden puhkeamisen.
[Lue lisää]
Alle kolmevuotiaana päiväkotihoidon aloittavat sairastavat päiväkotielämänsä alkuvaiheessa muita enemmän korvatulehduksia ja hengitysteiden tulehduksia, tuore tutkimus osoittaa. Kokonaisuudessaan lapset kuitenkin sairastavat yhtä paljon, sillä kouluiässä varhain päiväkodissa aloittavat sairastavat kotona hoidettuja vähemmän.
[Lue lisää]
Ripulissa ulostetaan usein ja uloste on löysää ja vetistä.
[Lue lisää]
Monet säikähtävät havaitessaan lapsen ulosteessa verta, mutta useimmiten kyseessä ei ole vakava sairaus.
[Lue lisää]
Vauvana sairastetut infektiotaudit saattavat myöhentää tyttöjen murrosiän alkua, kiinalaistutkijat ovat havainneet. Jos tulokset pitävät paikkansa, infektiosairauksien vähentyminen voi osin selittää miksi tyttöjen murrosikä on aikaistunut viime vuosikymmeninä.
[Lue lisää]
Ihottumia on hyvin erilaisia, ja ne voivat olla useiden sairauksien oireita, sekä aivan vaarattomien että vakavampien.
[Lue lisää]
Lapsella on noin kolmanteen ikävuoteen asti päässään aukileita eli pehmeitä alueita, joissa kallon luut eivät ole vielä yhtyneet. Ne mahdollistavat lapsen aivojen kasvun. Joskus voi käydä niin, että jokin kallon saumoista luutuu liian aikaisin,eikä aivoille jää kasvutilaa. Tätä kutsutaan kraniosynostoosiksi, ja se on huuli- ja suulakihalkioiden jälkeen yleisin pään epämuodostumista.
[Lue lisää]
Pikkulapsella on tärkeää tarkastaa, ettei kipu johdu korvassa olevasta vieraasta esineestä. Toinen syy korvakipuun voi olla painevamma tai lentomatka.
[Lue lisää]
Ulosteen ja virtsan sisältämät aineet voivat ärsyttää ihoa ja laukaista
vaippaihottuman. Iho punertuu, turpoaa ja sierrettyy. Joskus puhkeaa
myös sieni-infektio. Tällöin punaisella ja ärtyneellä iholla on vaaleita
suomuja, jotka irtoavat. Voi esiintyä myös näppyjä ja avohaavoja. Jotkut
lapset saavat muita helpommin vaippaihottuman.
[Lue lisää]
Märkärupi (impetigo) on ihon bakteeri-infektio, jota esiintyy ennen kaikkea
syli- ja pikkulapsilla.
[Lue lisää]
Tyrä muodostuu, kun osa elimestä työntyy sitä paikallaan pitävän
seinämän läpi.
[Lue lisää]
Ylempien ilmateiden virusinfektio voi levitä keuhkoputkiin (bronkiitti) tai pienempiin ilmatiehyisiin (bronkioliitti). Taudin itämisaika on 3–4 päivää. Lapsi on aluksi joitakin päiviä vilustunut. Tätä seuraa kuiva yskä ja vinkuva ja raskas hengitys.
[Lue lisää]
Parvorokko (erythema infectiosum) on virusinfektio, jonka aiheuttaa parvovirus B19 ja jonka itämisaika on n. 17 päivää.
[Lue lisää]
Monet lapset saavat vauvarokon kuuden kuukauden ja kolmen vuoden välillä. Kattavien tutkimusten mukaan useimmat lapset ovat sairastaneet sen ennen 4. ikävuotta. Itämisaika on 9–15 päivää. Vaikka se on virustauti, sitä ei esiinny epidemioina.
[Lue lisää]
Tämä ekseema johtuu perinnöllisistä ja ympäristötekijöistä. Ekseema puhkeaa punaisena, kutiavana ihottumana, ennen kaikkea poskilla, polvitaipeissa ja kyynärtaipeissa mutta myös muualla.
[Lue lisää]
Seborrooinen ekseema on ihon tavallinen tulehdusreaktio, joka voi puhjeta lapsen ensimmäisinä elinkuukausina. Lapsi voi saada koholla olevaa ihottumaa vaippa-alueelle, hiuspohjaan ja joskus muuallekin kehoon. Toisinaan ihottuma aiheuttaa lievää kutinaa.
[Lue lisää]
Tämä sairaus ilmenee paukamina, joissa on punareunaisia epämääräisiä läiskiä. Kutina on sietämätöntä. Tauti on tavallisempi hieman vanhemmilla lapsilla.
[Lue lisää]
Valekuristustauti on kurkunpään limakalvon tulehdus, joka aiheutuu yleensä kylmettymisestä. Oireena on käheä, haukkuva yskä, joka tavallisesti pahenee, kun lapsi on pantu illalla nukkumaan. Lapsen on vaikea hengittää, ja hengitys pihisee.
[Lue lisää]
Jopa 2–5 % kaikista 6 kuukauden ja 5 vuoden välillä olevista lapsista saa kuumekouristuksia kehon lämpötilan noustua. Tämä on yleisempää pojilla. Kuumekouristuksia saaneilla lapsilla on 30–40 prosenttia suurempi mahdollisuus saada kramppeja myöhemminkin kuumeessa.
[Lue lisää]
Tässä häiriötilassa vatsan sisältöä palaa ruokatorveen, koska niiden välinen sulkijalihas ei toimi niin kuin pitäisi.
[Lue lisää]
Kurkkutulehdus aiheutuu usein viruksista tai streptokokkibakteereista. Oireina ovat kuume, kurkun turvotus ja kaulan suurentuneet ja hellät imurauhaset.
[Lue lisää]
Hepatiitti (maksatulehdus) johtuu yleensä virustartunnasta. Jos äiti on hepatiitti B-viruksen kantaja, lapsi voi saada tartunnan syntymässä. Riskiryhmän sylilapsi rokotetaan sitä vastaan.
[Lue lisää]
Aivokalvontulehdus (meningiitti) on aivojen ja selkäytimen välisten kalvojen tulehdus. Se voi aiheutua sekä bakteereista että viruksista, pelätyin versio meningokokkibakteereista. Niiden aiheuttama aivokalvontulehdus on hyvin vakava, ja sairaus voi kehittyä tavattoman nopeasti. Muiden bakteerien ja virusten aiheuttama aivokalvontulehdus ei välttämättä ole yhtä vakava.
[Lue lisää]
Herpangiina (coxackievirus) on virussairaus. Se aiheuttaa pieniä punaisia laikkuja, joiden keskellä on rakkula. Ihottuma puhkeaa suussa ja sitten käsissä ja jaloissa.
[Lue lisää]
Influenssa on ylempien ilmateiden virusinfektio. Tartunta leviää pisaroina, ja oireet tulevat 1–3 päivää tartunnan jälkeen.
[Lue lisää]
Ihon paikallinen ärsytys ja kutina tai kipu voi johtua hyönteisen puremasta tai pistosta.
[Lue lisää]
Invaginaatiossa suoli tuppeutuu sivulla olevan suolenosan sisään samoin kuin teleskoopin osa painuu toisen sisään. Tämä heikentää veren virtausta siihen suolenosaan.
[Lue lisää]
Hinkuyskä alkaa tavallisena vilustumisena ja yskänä. Korkea kuume ei ole
yleistä. Sairaus tunnetaan hinkuvasta hengityksestä. Yskä ja oksentelu
jatkuvat n. 3 viikkoa, minkä jälkeen yskä hellittää ja häviää muutamassa
viikossa.
[Lue lisää]
Sikotauti on tarttuva virussairaus, joka on nykyään rokotusten ansiosta harvinainen. Tauti leviää pisaratartuntana, ja lapset ovat tartunnankantajia noin viikon ennen ja jälkeen sairauden. Itämisaika on 14–21 päivää.
[Lue lisää]
Keuhkotulehduksen voivat aiheuttaa sekä bakteerit että virukset. Yleensä kyse on viruksesta ja sairaus on lisätautina esim. vilustumissairaudelle.
[Lue lisää]
Tuhkarokko on Suomessa nykyään harvinainen rokotusten ansiosta.
[Lue lisää]
Vastasyntyneet voivat saada nenän alueelle pieniä, valkeita talinäppylöitä. Ne katoavat itsekseen 1–3 kuukaudessa.
[Lue lisää]
Syylämäiset näppylät, joissa on syvennys keskellä, voivat olla ontelosyyliä
(molluscum contagiosum).
[Lue lisää]
Erythema toxicumon neonatorum (ETN) on lapsen ensimmäisinä elinpäivinä ilmaantuva iholöydös, jossa iholle nousee usein keskeltä hieman kohollaan olevia punaisia näppyjä. Syytä ei tunneta.
[Lue lisää]
Vakavinta sepsiksen lajia aiheuttaa meningokokkibakteeri. Joskus voi esimerkiksi iholla oleva paikallinen infektio levitä ja kulkeutua vereen. Silloin se vaikuttaa koko kehoon ja tila on vakava.
[Lue lisää]
Ohuet harmaat viirut iholla sormien välissä, ranteissa ja nilkoissa sekä ulkoisissa sukuelimissä – sylilapsilla jopa kämmenissä ja jalkaterissä – voivat viitata syyhypunkkiin.
[Lue lisää]
Tulirokko on streptokokki-infektio, joka alkaa kuumeella, kurkkukivulla ja
nielurisojen turpoamisella.
[Lue lisää]
Kihomatoa on yleisesti sekä pienillä että isoilla lapsilla. Seitinohuet valkoiset madot ovat n. 1 cm:n pituisia ja elävät suolessa. Lapsi saa niitä syömällä jotain, missä on madon munia.
[Lue lisää]
Kurkunkannen tulehduksen aiheuttaa Haemophilus influenzae B -bakteeri. Kurkunkansi turpoaa ja salpaa hengitysteitä. Hib-rokotteen ansiosta sairaus on onneksi jo hyvin harvinainen.
[Lue lisää]
Suun sieni-infektiossa kieleen ja suun limakalvoille nousee valkoisia katteita.
[Lue lisää]
Virtsatietulehdus on lapsilla yleinen. Rakkotulehdusta on selvästi enemmän tytöillä, ja sylilapsista ovat pojat uhanalaisimpia, silloin usein munuaistason tulehdukselle. Sairaus aiheutuu peräsuolen bakteereista, jotka joutuvat virtsatiehyeen.
[Lue lisää]
Kysymyksessä on silmän limakalvon tulehdus, joka aiheutuu viruksista tai bakteereista. Se ilmenee silmänvalkuaisten punerruksena, kutinana ja ärsytyksenä.
[Lue lisää]
Tupakansavulle kotonaan altistuvat lapset kärsivät tavanomaista useammin oppimisvaikeuksista, käytösongelmista sekä aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöstä.
[Lue lisää]
Sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian välinen yhteys on vahvistunut.
[Lue lisää]
Aggressiiviset lapset ovat aikuisena sairaampia, tuoreesta tutkimuksesta selviää.
[Lue lisää]
Tutkijat tekevät tutkimuksia, ja me uskomme niitä. Aina ei kuitenkaan kannattaisi. Uuden yhdysvaltalaisen arvion mukaan lasten lääkehoidon tutkimus koostuu laadultaan vaihtelevasta aineistosta.
[Lue lisää]
Tyypillisiä nuhapöpöoireita aiheuttava RS-virus saattaa olla vaarallinen vauvoilla. Asiantuntijat suosittelevat, ettei vastasyntynyttä viedä julkisille paikoille RS-epidemian aikana.
[Lue lisää]
Pelkopeikolle ei pidä nöyristellä! Jos pelolle antaa periksi, lapsi saattaa joutua jopa hengenvaaraan.
[Lue lisää]
Korkeasta kuumeesta kärsinyt neljävuotias menehtyi tehohoidossa. Hänen vanhempiaan uhkaa tuomio taposta.
[Lue lisää]
Hyvin ennenaikaisena syntyvät keskoset ovat monille sairauksille alttiita,
[Lue lisää]