Supervitamiini D

 

Uusien tutkimusten valossa korkea D-vitamiinipitoisuus veressä auttaa ennaltaehkäisevästi moneen vaivaan. Kansalliset suositukset pysyvät kuitenkin matalalla. Mistä kiikastaa, suomalaisten D-vitamiininsaantia tutkinut elintarviketieteiden tohtori Heli Viljakainen?
Tulostettava versio
lapset saavat D-vitamiinia auringosta

Kesällä aurinko on hyvä D-vitamiinin lähde.

D-vitamiinin puutostila aiheuttaa luiden pehmenemistä, sillä vitamiini auttaa kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä suolistosta. Lapsilla puutostila näkyy riisitautina ja aikuisilla osteomalasiana.

"Tiedetään, että puutoksen ehkäisyyn riittää 5 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Koska luusto ei ole ainoa kohde-elin, johon D-vitamiini vaikuttaa, suosituksia on jouduttu pohtimaan tarkemmin", Viljakainen kertoo.

Uusimmissa tutkimuksissa D-vitamiinilla on havaittu olevan vaikutusta sairauksien ennaltaehkäisyyn. Sen on todettu ehkäisevän diabetesta, sydän- ja verisuonisairauksia, MS-tautia ja syöpiä.

"D-vitamiini on välttämätön immuunivasteen kehittymiselle. Alustavien tutkimusten mukaan hyvin vitamiinista huolehtivilla perheillä on vähemmän infektiosairauksia", Viljakainen huomauttaa.

Tutkijat epäilevät myös, että D-vitamiinin riittävällä saannilla olisi yhteys masennuksen ehkäisyyn. Tutkimuksissa on havaittu, että vakavasti masentuneiden veren D-vitamiinipitoisuudet ovat tyypillisesti hyvin alhaiset. Syy-seuraus suhdetta ei tosin ole vielä pystytty osoittamaan.


Alhaiset vitamiinisuositukset

Hyvistä tutkimustuloksista huolimatta Suomessa suositellaan ainoastaan 7,5 mikrogramman D-vitamiinisaantia päivässä. Miksi suosituksia ei nosteta korkeammiksi?

"Suosituksissa ei ole kyse varsinaisesta suosituksesta (recommended daily allowance), vaan määrällä viitataan riittävään saantiin (adequate intake). Käytännössä ei ole ollut riittävästi tietoa, että olisi voitu laatia D-vitamiinin osalta RDA eli todellinen suositus", Viljakainen kertoo.

Tutkijat uskovat, että suositukset nousevat piakkoin, ellei mitään erityistä estettä suositusten nostamiselle ilmene.

"Suomessa vanhuksille suositellaan jo 20 mikrogrammaa päivässä. Ennen kuin suositus voidaan antaa koko aikuisväestölle, asiaa täytyy pohtia tarkasti", Viljakainen sanoo.


Aikuisille liian vähän

Alle kolmevuotiaiden 10 mikrogramman saantisuositus on Viljakaisen mukaan hyvällä tasolla. Muiden ikäryhmien suositukset ovat kuitenkin liian niukat.

"Käytännössä yksivuotiaat saavat keskimäärin 12-13 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Tällä määrällä lasten veren D-vitamiinipitoisuus saavuttaa 70-80 nmol/l. Aikuisella tällä saantitasolla verenpitoisuus on vasta 50 nmol/l", Viljakainen sanoo.

Tutkimuksien mukaan veren D-vitamiinipitoisuuden pitäisi olla 80 nmol/l, jotta saavutettaisiin suotuisia terveysvaikutuksia.

"Tämä veren vitamiinitaso saavutetaan, jos aikuinen saa noin 20 mikrogrammaa D3-vitamiinia päivässä", Viljakainen kertoo.

D-vitamiinipitoisuuksia rukatessa on syytä muistaa turvarajat.

"Aikuisilla turvallisena pidettävä saantitaso on 50 mikrogrammaa ja alle 10-vuotiailla lapsilla 25 mikrogrammaa päivässä. Täytyy kuitenkin muistaa, että saantitasoon on laskettu sekä ruoasta saatava vitamiinimäärä että vitamiinilisä", Viljakainen kertoo.


D2 vai D3-vitamiini?

Kasviperäistä D2-vitamiinia on syytetty huonosta imeytymisestä ja tehottomuudesta suhteessa D3 vitamiiniin. Perinteiset lasten D-vitamiinitipat sisältävät D2-vitamiinia. Lanoliinista eli lampaanturkkirasvasta eristettyä D3-vitamiinia on useimmissa tablettimuotoisissa D-vitamiinivalmisteissa.

"D3 on ihmisille luonnollinen D-vitamiini, koska sitä muodostuu iholla. Se sitoutuu paremmin kantajaproteiiniinsa ja siksi sillä on myös pidempikestoiset vaikutukset elimistössä kuin D2-vitamiinilla", Viljakainen kertoo.

Viljakaisen mukaan D2-vitamiinia saaneiden vauvojen D-vitamiinipitoisuudet veressä jäivät 10 nmol/l alhaisemmiksi kuin vastaavan määrän D3-vitamiinia saaneiden lasten arvot.

"D3 kilpailee samasta kantajaproteiinista D2-vitamiinin kanssa. Koska D3 on ihmiselle luontainen, kantajaproteiini suosii D3-vitamiinia, jolloin D2-vitamiini vapautuu verenkiertoon, eikä näin ollen pääse vastaavalla tavalla vaikuttamaan soluihin", Viljakainen sanoo

On hyvin todennäköistä, että lapsi saa talvellakin D3-vitamiinia vitamiinisoidun ravinnon ja oman vitamiinituotannon kautta.

"Siksi suosittelen, että myös pienille lapsille annettaisiin D3-vitamiinitippoja", Viljakainen sanoo.

Teksti: Jarkko Uro


Päivitetty 20.09.2010
ILMOITUS

Lue myös

Etusivulla nyt


Lähetä kommentti
 
merkkiä jäljellä
Kommentteja yhteensä: 10
Lisää D-vitamiinia
Kirjoittaja Lisää D-vitamiinia 28.07.2011
HYKSin lasten ja nuorten sairaalan dosentti Outi Mäkitie tuomitsee Duodecimin pääkirjoituksessa valtion ravitsemusneuvottelukunnan päätöksen lykätä D-vitamiinin saantisuosituksen nostamista. Mäkitien syyttävä sormi osoittaa suoraan Pekka Puskaan, joka johtaa neuvottelukuntaa. Sen toiminta on vastuutonta, sillä suosituksen välitön nosto voisi vaikuttaa merkittävästi suomalaislasten terveyteen, kirjoittaa lastenlääkäri Mäkitie.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2090
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti
negatiivisuutta(ko)
Kirjoittaja ? 28.09.2010
miksi suhtaudutte kyseiseen artikkeliin noin negatiivisesti? Useat alan tutkijalääkärit ja asiantuntijat ovat ihan samaa mieltä, jos haluatte googlettaa ja katsoa tutkittua tietoa D-vitamiinista. Ymmärtäisin negatiivisuutenne jos D-vitamiini olisi myrkky ja sitä kehotettaisiin syömään, mutta tässähän vaan haetaan niitä ominaisuuksia, mitkä ovat hyötyjä kun D-vitamiinia saa ruoasta, auringosta ja mahdollisesti lisästä tarpeeksi... Teidän ei ole pakko D-vitamiinia purkista syödä, minä ainakin syön ja syötän lapsilleni, koska olen itsekin ollut kuuntelemassa asiantuntijalääkäreiden (jotka ovat tutkineet ja julkaisseet tutkimuksia) luentoja aiheesta!
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti
negatiivisuutta(ko)
Kirjoittaja ? 28.09.2010
miksi suhtaudutte kyseiseen artikkeliin noin negatiivisesti? Useat alan tutkijalääkärit ja asiantuntijat ovat ihan samaa mieltä, jos haluatte googlettaa ja katsoa tutkittua tietoa D-vitamiinista. Ymmärtäisin negatiivisuutenne jos D-vitamiini olisi myrkky ja sitä kehotettaisiin syömään, mutta tässähän vaan haetaan niitä ominaisuuksia, mitkä ovat hyötyjä kun D-vitamiinia saa ruoasta, auringosta ja mahdollisesti lisästä tarpeeksi... Teidän ei ole pakko D-vitamiinia purkista syödä, minä ainakin syön ja syötän lapsilleni, koska olen itsekin ollut kuuntelemassa asiantuntijalääkäreiden (jotka ovat tutkineet ja julkaisseet tutkimuksia) luentoja aiheesta!
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti
tipat
Kirjoittaja xyzö 23.09.2010
Kyllä noissa lasten tipoissa näyttäisi olevan nimenomaan D3:a tosin vain kahden merkin kokemuksella, mutta toinen niistä on se varmasti suosituin)...
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti
Tohtori
Kirjoittaja Leena 28.07.2010
Johan tuossa ensimmäisessä kappaleessa lukee että on tohtori, eli yliopistossa väitellyt tutkija. Ei edes tarvitse googlettaa. Eli hyvin on kirjoittaja juttunsa kirjoittanut. :)

Mistä kiikastaa, suomalaisten D-vitamiininsaantia tutkinut elintarviketieteiden tohtori Heli Viljakainen?
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti
kustetusta
Kirjoittaja kusetusta 13.12.2009
""""Tiedetään, että puutoksen ehkäisyyn riittää 5 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä.""""

Lapsilla riisitauti voi ehkäistyä, ei muuta.

"""""Käytännössä yksivuotiaat saavat keskimäärin 12-13 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Tällä määrällä lasten veren D-vitamiinipitoisuus saavuttaa 70-80 nmol/l. Aikuisella tällä saantitasolla verenpitoisuus on vasta 50 nmol/l", Viljakainen sanoo.

Tutkimuksien mukaan veren D-vitamiinipitoisuuden pitäisi olla 80 nmol/l, jotta saavutettaisiin suotuisia terveysvaikutuksia.

"""Tämä veren vitamiinitaso saavutetaan, jos aikuinen saa noin 20 mikrogrammaa D3-vitamiinia päivässä", Viljakainen kertoo."""

Ei riitä, vaan tarvitaan 50µg ja silläkin estyy vain ja ainoastaan osteoporoosi.

Heli Viljakainen kuuluu samaan korruptoituneeseen työryhmään, jossa on Lambert-Allardt.

Sälittävää toimintaa ihmisten terveudellä, mutta lääketeollisuus kukoistaa.
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti
aurinko ja D
Kirjoittaja D3 10.12.2009
http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti
Google tietää
Kirjoittaja Itsenäinen 13.11.2009
Vähän googlettamalla löytyy tietoa, että Heli Viljakainen on elintarviketieteiden tohtori Helsingin yliopiston ravitsemustieteen osastolta. Hän on myös sosiaali- ja terveysministeriön tutkija. Lisää luettavaa: http://www.maitojaterveys.fi/index.php?id=271

Toki hyvä toimittaja olisi vaivautunut kertomaan nämä asiat suoraan, jotta lukijan ei olisi tarvinut tutkia asiaa itse. Lisäksi olisi ollut kiva tietää, mikä on D-vitamiinin rooli raskaudessa ja imetyksessä - suositukset varmasti ovat erit raskaana oleville tai imettäville kuin muulle aikuisväestölle.
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti
masentunut
Kirjoittaja masentunut 13.11.2009
johtuisiko tuo d-vitamiinin pienuus masentuneilla osittain ainakin siitä, ettei masentunut jaksa paljon ainakaan ulkoilla ja auringostahan sitä saa...
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti
Lähdekritiikki
Kirjoittaja Toimittaja 13.11.2009
Jutun kirjoittajalle tiedoksi, että olisi lukijalle olennaista kirjoittaa tuohon, kuka on Heli Viljakainen ja mikä on hänen kompetenssinsa antaa asiantuntijalausuntoja. Nyt ainoa määrite on "D-vitamiinia tutkinut". Kai nyt kuka tahansa voi olla "tutkinut" D-vitamiinia. Mikä koulutus Viljakaisella on, missä ja miten tutkittu? Entä kansainväliset tutkimukset, joihin viittaa - mikä on niiden kompetenssi?

Tämä voi hyvinkin olla tärkeää tietoa lukijalle. Aiheesta on myös runsaasti huuhaata liikkeellä. Vähintään teiltä voisi edellyttää, että avaatte nämä olennaiset asiat jutussa ilman, että niitä pitää erikseen pyytää.

Sitä ennen jutussa esitetyt väitteet ovat samalla tasolla kuin mitkä tahansa netin huhut - siis silkkaa paskaa.
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti

 

 

Lue myös



Päätoimittaja: Petra Lehto
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Tiina Pokkinen
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.