Viimeksi päivitetty 3.1.2019
Kiinteiden aloittaminen tapahtuu Suomessa usein liian varhain. Alaikärajana kiinteille pidetään neljän kuukauden ikää, ja senkin jälkeen kiinteitä on tarkoitus enintään maistella.
”Suurin osa lapsista on täysimetyksessä selkeästi alle neljä kuukautta”, THL:n erikoissuunnittelija Katja Koskinen sanoo.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan kiinteiden ruokien aloittaminen ennen neljän kuukauden ikää saattaa aiheuttaa monenlaisia ongelmia:
- suoliston ja hengitysteiden infektioriski kasvaa
- kätkytkuolemariski kasvaa
- atooppisen ihottuman riski lisääntyy
- hermoston kehitysviivästymien riski kasvaa
- ylipainoriski kasvaa
- diabetesriski kasvaa
Ovatko suomalaislapset siis suuressa riskissä sairastua näihin?
Lue myös: Korvikkeesta diabetes?
Täysimetys ehkäisee infektioita
Yllä olevista uhkakuvista vain yksi on pystytty osoittamaan aukottomasti todeksi.
”Täysimetys ja imetys ylimalkaan suojaa infektioilta myös meillä Suomessa”, THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtanen kertoo.
Usein sanotaan, ettei infektioriski ole merkityksellinen Suomessa, sillä infektiot pystytään selättämään korkeatasoisella sairaanhoidolla sekä pitämällä hygieniasta hyvää huolta. Myös Virtasen mukaan imetyksen merkitys on suurempi kehitysmaissa. Infektioriskillä on kuitenkin Suomessakin seurauksia.
”Meillä vauvat eivät niinkään kuole infektiosairauksiin. Jokainen imeväisen sairaus tuo kuitenkin perheille kärsimystä ja huolta. Hyötyisimme myös taloudellisesti, jos meillä olisi vähemmän infektiosairauksia. Kun pieni lapsi sairastaa, mennään lääkäriin, josta tulee kustannuksia”, Koskinen huomauttaa.
Lue myös: Näytä lapselle terveellisen syömisen malli
Muut riskit perustuvat oletuksiin
”Näiden muiden mainittujen sairauksien tai riskitekijöiden suhteen ei ole olemassa varmaa tietoa. Atooppisen ihottuman riskiä kiinteiden aloitus neljän kuukauden iässä ei lisää”, Virtanen sanoo.
Myös yhteys kätkytkuolemiin on hataralla pohjalla. Kätkytkuolemariski laskee ylipäätänsä hyvin pieneksi neljän kuukauden iässä. On siis hyvin epätodennäköistä, että kiinteiden aloittaminen nelikuukautisena johtaisi kätkytkuolemaan.
Diabetekseen ja lihavuuteen vaikuttavat lukuisat eri tekijät.
”Olisi naiivia ajatella, että pelkästään imettämällä voitaisiin kokonaan ehkäistä näitä sairauksia. Diabetekseen ja lihavuuteen vaikuttavat perinnölliset tekijät, elämäntavat ja lukuisat ympäristötekijät”, Koskinen sanoo.
Lue myös: Moni kakoo, ani harva tukehtuu
Tutkimuksen tekeminen hankalaa
THL:n omilla sivuilla varoitetaan, että ”varhainen altistuminen lisäruoille voi altistaa neurokognitiivisen kehityksen häiriöille, allergioille, lihavuudelle ja kroonisille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonisairauksille ja diabetekselle”.
”Vasta viime vuosina on tehty tutkimusta puolen vuoden täysimetyksen merkityksestä. Aihetta on hankala tutkia, koska on vaikea löytää etukäteen perheitä, joissa täysimetetään puoli vuotta. Suomessa vain noin yksi kymmenestä lapsesta saa yksinomaan rintamaitoa ensimmäiset kuusi kuukautta”, Koskinen huomauttaa.
THL:n virallisten suositusten mukaan maisteluannokset voidaan aloittaa 4–6 kuukauden ikäiselle lapselle tämän valmiuksien mukaan, mutta kiinteä ruoka annetaan aina imetyksen jälkeen ja sen määrä ei saa korvata äidinmaidon määrää lapsen ruokavaliossa.
Lue myös:
Lue myös: Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018-2022
Vauvan äidinmaidosta saaman B12-vitamiinin määrä alkaa laskea kahden kuukauden päästä imetyksen aloittamisesta. Tuoreen norjalaistutkimuksen mukaan B12-vitamiini on yhteydessä vauvan motoriseen kehitykseen. Siksi Norjassa onkin ehditty esittää, että kiinteät kannattaisi aloittaa jo neljän kuukauden iässä ja että vauvalle tulisi tuolloin antaa B12-vitaminoituja ruokatuotteita.
Virtanen näkee asian toisin.
”Äidinmaitoa juovan lapsen B12-vitamiinin saantiin vaikuttaa ennen kaikkea äidin B12-vitamiinitaso”, Virtanen sanoo.
Imettävän äidin kannattaa siis nauttia reilusti hyviä B12-vitamiinin lähteitä, kuten maitoa, kalaa, lihaa ja kananmunaa.
Mutta pitäisikö vauvan kuitenkin aloittaa B12-vitamiinia sisältävien kiinteiden syöminen neljän kuukauden iässä ihan vain varmuuden vuoksi?
”Nämä alustavat tulokset ovat kiinnostavia ja tärkeitä. Tarvitaan lisää tietoa siitä, miten varhainen ruokinta vaikuttaa lapsen B12-vitamiinitilanteeseen. Pitäisi myös tutkia, miten yleistä B12-vitamiinin puutos on lasten keskuudessa”, Virtanen sanoo.
Lähde: Forskning
