Sylivauvalla on yhtä suuri tarve saada rakkautta, läheisyyttä ja hellyyttä kuin ruokaa ja unta. Vauvalla on alusta alkaen kyky vuorovaikutukseen. Sen huomaat siitä, että vauva pystyy matkimaan ilmeitä vain tunnin kuluttua syntymästään, ja että vauva yrittää antaa merkkejä esimerkiksi huitomalla käsillään tai kääntämällä katseensa pois.

Viimeksi päivitetty 29.5.2011

Alussa saattaa vaikuttaa siltä, että sylivauva ei tee juuri mitään, mutta tosiasiassa hän kerää paljon tietoa maailmasta aistiensa avulla. Lisäksi vauva lähettää paljon merkkejä, jotta kiinnittäisi sinun huomiosi. Sylivauva tunnistaa kosketuksesi, tuoksusi ja äänesi ja jonkin ajan kuluttua myös kasvosi. Hän reagoi eri väreihin, ääniin ja kosketukseen. Vauva tekee pieniä nykiviä liikkeitä käsillään ja ääntelehtii, jotta kiinnittäisi huomiosi. Hän katselee myös kasvojasi ja yrittää matkia ilmeitäsi.


 


Toisen elinkuukauden aikana alkavat nyrkkiin puristetut pienet kädet avautua. Jos asetat pienen esineen kämmenelle, lapsen käsi tarttuu siihen automaattisesti. Vauva ei vielä osaa hallita liikkeitään ja lyö siksi helposti itseään kädessä pitämällään esineellä. Pian vauva alkaa huiskia käsillään, jotta voisi koskea esineisiin.

Vauva viestii

Lapsi harjoittelee sosiaalisia valmiuksiaan heti syntymästään alkaen, ja katsoo, kun sinä puhut. Ensimmäisen kuuden viikon jälkeen voit odottaa vauvaltasi kujertelua, ininää, kurkkuääniä, hymyjä sekä useita, erilaisia itkuääniä, joiden tarkoitus on kiinnittää huomiosi. Tämän varhaisen leikin tarkoitus on saada sinut ja lapsesi ”samalle aaltopituudelle”, jotta voisitte kehittää välillenne vahvan ja rakastavan siteen. Leikki voi esimerkiksi koostua siitä, että matkitte toistenne ilmeitä ja teette aloitteita keskustelulle.

On tärkeää, että olet tarkkaavainen vauvan viestimille merkeille, jotta ymmärtäisit, milloin hän haluaa leikkiä ja milloin levätä. Sylivauvojen tulee saada olla sopivasti yksin rauhassa ja sopivasti muiden ihmisten seurassa. Kaikki vauvat ovat erilaisia. Ole tarkkaavainen näille erilaisille signaaleille. Jos lapsi itkee, kääntää pois päänsä tai sulkee silmänsä leikkiessänne, on hän todennäköisesti saanut liikaa virikkeitä. Kun reagoit tähän oikealla tavalla ja pidätte tauon, tuntee vauva itsensä ymmärretyksi, mikä vuorostaan vahvistaa luottamusta.

Leikki voi olla rauhoittavaa tai piristävää riippuen aikuisen mielialasta ja ilmeistä. Aistiensa avulla vanhempi pystyy myös säätelemään vauvansa mielialaa ajattelematta asiaa tietoisesti. Äidin aikoessa imettää lastaan, joka on juuri herännyt, puhuu hän kenties alussa rauhallisella äänellä vaihtaakseen sen sitten reippaammaksi, jotta kiinnittäisi lapsen huomion. Pienen keskustelutuokion jälkeen lapsi saattaa olla jo niin innostunut ja leikkisä, että rinnalle rauhoittuminen voi olla vaikeaa. Näin äiti taas vaihtaa äänensä rauhoittavammaksi saadakseen tunnelman tasoittumaan.
 

Samalla aaltopituudella

Amerikkalainen tutkija Daniel Stern puhuu tunnetasolla samalla aaltopituudella olemisesta, kun hän kuvailee tärkeää sanatonta viestintää lapsen ja aikuisen välillä. Aaltopituuden valinta tarkoittaa tunnepitoista mukautumista aistien välityksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että vauva esimerkiksi ilmaisee jotain ilmeillään tai liikkeellä ja vanhempi ”vahvistaa” tämän sanoin tai liikkein.

Vauva leikkii virkeänä

Sylivauvat ovat parhaimmillaan leikkiin ja yhteispeliin ollessaan rauhallisessa ja virkeässä olotilassa. Saadaksesi lapsesi tähän olotilaan pidä häntä osittain pystyasennossa niin, että hän näkee sinut tai käytössä olevan lelun. Tässä asennossa vauvan kädet avautuvat ja sulkeutuvat, mikä houkuttaa häntä leikkimään käsillään tai lelulla.

Vauva voi olla erittäin kiinnostunut arkipäiväisistä asioista ympärillään: lampusta, pyörivästä tuulettimesta, verhoista ja kattoparruista, takassa palavasta tulesta – asioista, jotka luovat kontrasteja.

Katsekontakti on tärkeä

Noin puolentoista kuukauden iästä alkaen vauva aloittaa ja lopettaa sosiaalisen kanssakäymisensä katsekontaktin avulla. Vain katsomalla vanhempiensa kasvoja vauva saa aikaan kontaktin. Lapsi hymyilee, ääntelee tai liikehtii ja vanhemmat vastaavat – ja näin on sosiaalinen kanssakäynti alkanut.

Lapsen itsetunto ja kyky luoda tunnepitoisia siteitä toisiin ihmisiin, on pitkälti kiinni siitä, millainen suhde hänellä on vanhempiinsa. Tämä suhde vahvistuu leikin ja yhteispelin avulla.

Leikkejä parikuisen kanssa

• Seuraa ääntä! Kannusta vauvaa seuraamaan lelua katseellaan samalla, kun teet lelulla ääniä.

• Pusuja kaikkialla! Anna pusuja vauvan eri ruumiinosille samalla, kun sanot ääneen esimerkiksi: ”Oi kuinka masu on pehmoinen!” ”Voi kuinka varpaat ovat pienet!” Anna lapselle ”eskimopusu” hieromalla nenääsi hänen nenäänsä vasten

• Pää ylös! Makaa vatsallasi ja anna vauvan maata päälläsi. Sano lapsesi nimi ja nosta häntä hieman houkutellaksesi häntä nostamaan päätään. Lapsen on hyvä hereillä ollessaan välillä maata vatsallaan, koska se vahvistaa selkä- ja niskalihaksia.

• Seuraa johtajaa! Näytä hitaasti kieltä vauvasi katsoessa sinua. Toista sama monta kertaa nähdäksesi, matkiiko vauva sinua. Voit tehdä saman myös peilin edessä, nostamalla vauvan eteesi.

• Laululeikkejä! Äänesi on yksi parhaista asioista, jonka vauvasi tietää. Riimit, lorut ja laululeikit stimuloivat tunnesidettä välillänne. Rauhoittavan, klassisen musiikin kuuntelu ja aikuisen käsivarsilla ”tanssiminen”saattaa vastasyntyneen mielestä olla rauhoittavaa.

Hyviä leluja

Vauvojen lelujen tulee olla pestäviä ja särkymättömiä, eikä niissä saa olla teräviä reunoja. Niiden pitää olla riittävän isoja, ettei niitä voi nielaista, eikä niissä saa olla irtoavia tai irrotettavia osia.

• isot kasvo- ja varjokuvat mustana, valkoisena ja punaisena

• esineet, joita vauva voi katsella – niissä on mieluiten vastavärejä tai selkeitä kuvioita

• kevyet helistimet (esimerkiksi sukka- tai rannehelistimet)

• lelut, joista kuuluu ääni, kun niitä puristaa

• kirjat, joissa on vahvoja värejä tai selkeitä vastakohtia

• särkymättömät peilit

 
Lue myös:

Vanhempi on lapsen paras leikkikaveri

Luo hyvät edellytykset lapsen leikeille

Kolmikuisen leikki

Puolivuotiaan leikki

Yhdeksänkuukautisen leikki

Yksivuotiaan leikki

Kaksivuotiaan leikki

Kolmevuotiaan leikki

Nelivuotiaan leikki

Monikkolasten ja erityislasten leikki

Mitä mieltä olet artikkelista?