Talviliikunnan aloittamiselle ei ole ikärajaa. Jokainen lapsi kehittyy motoriikaltaan hieman eri tahtiin, esimerkiksi tasapainon hallinnassa voi olla suuriakin eroja samanikäisten lasten välillä.
Eri lajeja voi esitellä lapselle leikinomaisesti, lapsen omaa kiinnostusta tarkkaillen. Vanhemman innokkaalla asenteella ja kannustuksella on suuri merkitys lapsen liikuntainnolle ja oppimiselle. Ensimmäinen tuetta potkittu pitkä liuku luistinradalla tai kaatumatta selvitetty laskettelumäki ovat pienelle suuria elämyksiä. Harjoittelu tekee mestarin!
Lue myös: Herkkyyskausina lapsi oppii leikiten
Liikuntavälineiden oikea koko on lapsella erityisen tärkeää, jotta lapsi oppii hallitsemaan välineet ja oppii tekniikan oikein. Jaloissa muljuvat luistimet tai puoli metriä liian pitkät sukset tekevät liikkumisesta hankalaa, voivat altistaa jalat asentovirheille ja taltuttavat herkästi lapsen innon opetella lajia. Suksien, luistimien ja monojen tulee siis olla lapselle sopivat ilman liikaa kasvunvaraa.
Ladulle lykkimään
Moni lapsi aloittaa talvilajeihin tutustumisen siitä perinteisimmästä eli hiihdosta. Aluksi hiihto on usein ”kävelyhiihtoa” ja hiihtoa voi kokeilla ensin kenkiin kiinnitettävillä remmisuksilla. Sitten, kun hiihto alkaa kehittyä ja lapsi oppii kuinka suksilla liu´utaan, kannattaa remmisukset vaihtaa kärkisidesuksiin ja kengät hiihtomonoihin. Monoja on saatavilla pientäkin kokoa.
Sopiva suksen pituus on pienellä hiihtoa aloittelevalla lapsella noin hiihtäjän pituinen tai lyhyempi, sauvat ovat kainaloon asti. Ensisukset ovat löysät ja pitopohjaiset. Tekniikan paremmin osaavalla, kärkisidesuksilla hiihtävällä lapsella suksi saa olla jo hiihtäjää pidempi ja suksi jäykempi.
Hiihtoa voi harjoitella myös hiihtokoulussa. Esimerkiksi Suomen Latu järjestää lapsille Muumien hiihtokouluja, joihin voi mennä aikuisen kanssa jo 2-vuotiaana. Hiihtokoulussa harjoitellaan perushiihtotekniikoita ja leikitään hiihtoleikkejä.
Liukuja ja pyllähdyksiä jäällä
Ensimmäiset luistelukokeilut sujuvat lapsella monesti samaan tapaan kuin hiihtokin: luistelu on ensin köpöttelyä, lapsi kävelee luistimet jalassa. Jos sää sallii, kannattaa luistelua kokeilla aluksi ulkojäällä, joka ei ole niin liukas kuin sisähallien kiiltävä jää. Luistelu vaatii tasapainoa, joten pyllähdyksiltä ei voi välttyä. Pienen luistelijan onkin syytä käyttää jäällä kypärää.
Lapsille on tarjolla monenlaisia luistimia: säädettäviä harjoitusluistimia, kaunoluistimia, hokkareita ja myös oikeita taitoluistimia. Tärkeintä on, että luistin istuu jalkaan hyvin eikä ole liian löysä. Muovisia klipsikiinnitteisiä luistimia voi olla vaikeaa säätää nilkan kohdalta tarpeeksi napakasti. Luistimen tulisi tukea nilkkaa, jottei jalka väänny ja väsy luistellessa.
Luisteluseurojen järjestämissä luistelukouluissa opetetaan leikin avulla luistelun perustaitoja: luistelua eteenpäin ja taaksepäin, jarrutuksia, yksinkertaisia liukuja ja kaatumista. Luistelukouluihin pääsee useimmiten 3-vuotiaasta alkaen.