Puheen pulpatusta, valtava määrä kysymyksiä, liikkumisen riemua ja elämäniloa – niistä on kolmivuotiaan elämä tehty! Nyt lapsen luonne alkaa tulla entistä selkeämmin esille, mikä tietää vanhemmille mitä mielenkiintoisimpia aikoja: tällaisen tyypin kanssa me asumme ja jaamme elämämme! Muista: älä vertaa omaasi kavereiden tai naapureiden lapsiin, sillä kolmivuotiaiden yksilölliset erot voivat olla suuria niin kielellisessä kuin motorisessa kehityksessä.

Viimeksi päivitetty 15.12.2010

Kyselykausi alkaa


 


Kolmivuotiaat ovat innokkaita kielen tutkijoita, jotka kuuntelevat, oppivat ja matkivat toisten puhetta. He käyttävät tietoisesti kuulemiaan uusia sanoja, ja ovat alkaneet taivuttaa sanoja ja sijoittamaan sanat oikeaan järjestykseen lauseissa. Lapsi oppii laululeikit ja lorut nopeasti. Kolmivuotiaat kysyvät myös lukemattomia kysymyksiä – ja usein he kysyvät myös asioista, joiden vastauksen he tietävät itse asiassa jo etukäteen.

Tätä voidaan verrata tieteellisessä tutkimuksessa käytettävään hypoteesiin eli olettamukseen. Tutkijat testaavat hypoteesiaan selvittääkseen, ovatko he ymmärtäneet kaiken oikein. Joihinkin kysymyksiin ei ole helppo vastata. Miksi aurinko on keltainen? Miksi kissalla on neljä jalkaa, ja meillä ihmisillä vain kaksi? Kysymyksiä voi olla välillä tulla liiankin runsaasti, mutta yritä olla kärsivällinen ja suhtaudu lapsen uteliaisuuteen positiivisella tavalla.
 
Nauti siitä, että olet edelleenkin lapsen ehdoton auktoriteetti kaikissa elämään liittyvissä kysymyksissä– tämä vaihe ei kestä kauan. Kolmivuotiaan kanssa käymäsi keskustelut ovat tärkeitä kielen kehittymiselle, ja hänen filosofointinsa ja spekulaationsa ovat kuuntelemisen arvoisia – tulet muistamaan lopun elämääsi monet niistä ajatuksista ja lausumista, jotka kolmivuotiaanne ilmaisee näiden keskustelujen aikana.
 
Vaikka kielellisten taitojen kehittyminen johtaa siihen, että rajut raivokohtaukset vähenevät, kolmivuotias on edelleen hyvin määrätietoinen ihminen. Mutta kun turhautuminen saavuttaa liian suuret suhteet, hän ilmaisee turhautumisensa ottamalla käyttöön koko sanavarastonsa sen sijaan, että heittäisi jotain lattialle ja alkaisi lyödä – ei ole epätodennäköistä, että saat tuon tuosta kuulla olevasi ihan ”tyhmä”. 

Vaikka tällainen käytös ei olekaan aivan vanhempien toivomuksen mukainen, on tärkeää muistaa, että lapsi on kehittynyt positiivisella tavalla. Hän on oppinut, että konfliktit voidaan käsitellä sanallisesti. Lisäksi lapsi haluaa tehdä enemmän yhteistyötä kuin aiemmin, ja kolmivuotias alkaa hyväksyä, että elämään kuuluvat tietyt säännöt, joita täytyy noudattaa.
 
Huomaat vähitellen, ettei lapsesi tarvitse yhtä paljon fyysistä kontaktia kuin ennen, koska kielellisestä kontaktista on tullut yhtä tärkeä tekijä. Mutta kun kolmivuotias on pahoillaan tai väsynyt, hän hakeutuu itse fyysiseen kontaktiin kanssasi aivan kuten pienemmätkin lapset.

Elämä on hauskaa!

Kolmevuotias on useimmiten tyytyväinen elämään ja iloitsee monista asioista, eikä vähiten uusista kielellisistä taidoistaan. Myös huumori on nyt suuri ilonlähde, ja usein makeimman naurun saakin aikaan erilainen ”hassuttelu”.
 
Jos teeskentelet esimerkiksi kompastuvasi kynnykseen, saat aivan varmasti lapsesi purskahtamaan nauruun. Hyvää viihdettä ovat myös itse keksityt sanat ja  hassuttelulorut. Kolmivuotiaat ovat myös hyviä viihdyttämään muita, ja huomatessaan, että he saavat aikuiset nauramaan, he käyttävät samaa menetelmää monta kertaa. 

Persoonallisuus selkeytyy

Nyt poikien ja tyttöjen erot tulevat selkeämmin esille, ja kolmivuotiaitten identiteettikehitykseen kuuluu kiinnostus näitä eroja kohtaan.
 
Myös persoonallisuudenpiirteet alkavat korostua, ja huomaat ehkä, että kolmivuotiaasi onkin yökyöpeli, filosofi, lörpöttelijä, tai rakastaa olla ulkona, syödä tai juhlia. Monet pitävät myös rauhallisemmista puuhastelusta kuten piirtämisestä, askartelemisesta savella tai kirjojen katselemisesta, kun taas toiset eivät pysy hetkeäkään paikallaan.

Mielikuvitus ja pelkääminen

Kolmivuotiaan mielikuvitus voi luoda pelottavia mielikuvia, ja pölynimuri ja vaatekaappi voivat sisältää suuria vaaroja. Tässä iässä kolmivuotias saa ensimmäiset painajaisensa, ja usein niissä esiintyy leijonia ja muita vaarallisia eläimiä. Osoita lapselle, että ymmärrät hänen pelkonsa syyn, mutta pysyttele rauhallisena, jotta lapsi ymmärtää, ettei sinua itseäsi pelota. Anna lapsen puhua pelottavista asioista. Muista myös, että televisio-ohjelmat voivat vaikuttaa lapseen erittäin voimakkaasti, etenkin, jos hän katsoo televisiota juuri ennen nukkumaanmenoa.

Leikitään yhdessä!

Pari- ja ryhmäleikeissä korostuu yhä enemmän yhteistyö, yhteinen käsitys siitä, mistä leikissä on kysymys ja leikin tavoitteista. Leikki ei kuitenkaan aina suju täysin kitkattomasti. Kolmivuotiaat pitävät rutiineista, ja koska he ovat hyvin määrätietoisia, he tietävät, miten kaikki tehdään. Sen vuoksi ei olekaan yllättävää, jos joukossa syntyy erimielisyyttä siitä, kenen sääntöjä pitäisi seurata.

Pyöräilemään kolmipyörällä

Kolmevuotiaat osaavat pyöräillä kolmipyörällä – mutta pyörää ei olekaan niin helppo pysäyttää, kun se on liikkeessä. Vaikka kolmivuotiaat alkavat vähitellen käsittää omien kykyjensä rajat ja mikä on vaarallista ja mikä ei, vanhempien on edelleenkin valvottava heidän leikkimistään – kolmivuotiaiden on hyvä saada leikkiä vapaasti ja testata rajojaan, mutta aina turvallisissa oloissa.  

Kolmivuotiaan tasapaino on parantunut ja hän voi seistä yhdellä jalalla sekunnin tai kaksi, hypätä jalat yhdessä ja nousta portaita pitkin melko helposti.  Hän osaa myös avata ja sulkea purkin kannen, ja imupilliä on hauska käyttää juomiseen.  

Monet päivittäiset rutiinit sujuvat erittäin hyvin, esimerkiksi syöminen on helpompaa ja siistimpää, koska lapsen ranteiden liikkuvuus on parantunut. Monet kolmivuotiaat pystyvät hyvin riisumaan vaatteensa ja pukemaan ne päälleen. Kolmivuotias käy jo itsenäisesti vessassa – ainakin melkein.

Yksilölliset erot

Useimmat kolmivuotiaat hallitsevat kielen ja motoriikan hyvin, mutta normaalin kehityksen rajoissa vaihteluväli on suuri. 
 
Erot sanavaraston laajuudessa ja kyvyssä muodostaa lauseita ovat melko suuret, mutta useimmat kolmivuotiaat osaavat kommunikoida hyvin hankkimallaan sanavarastolla. Kun yksi kolmivuotias sanoo: ”Minulla on nälkä, haluan voileivän”, toinen saattaa sanoa: ”nälkä voileipä”, ja molemmat saavuttavat saman lopputuloksen. Jos lapsen kieli on kaikesta huolimatta niin huono, että hän ei pysty ilmaisemaan asiaansa ymmärrettävästi, se voi olla lapselle turhauttavaa. 
 
Jotkut äänteet ovat vaikeita muodostaa, esimerkiksi r-kirjain, mutta siitä ei vielä tässä vaiheessa tarvitse huolestua. Kolmivuotiaat osaavat kertoa nimensä ja ikänsä, ja silloin ei ole niin tärkeää, ääntävätkö he jokaisen kirjaimen tarkasti oikein. Tärkeintä on iloita omasta itsestään ja ilmaista asiat niin, että muut ymmärtävät – ja sen jälkeen saada tunnustusta siitä, että osaa esitellä itsensä.  

Myös motoriikassa on suuria eroja kolmivuotiaiden välillä. Useimmat kolmivuotiaat ovat erittäin energisiä, joten on tärkeää, että he saavat purkaa energiaansa erilaisessa touhuilussa. Huolehdi siitä, että lapsesi saa mahdollisuuden touhuta riittävästi ja kokeilla erilaista toimintaa. Jos lapsesi valitsee usein rauhallisia leikkejä fyysisten leikkien sijaan, mieti, miten voisit saada lapsesi liikkumaan enemmän. Älä anna hänen katsoa liian paljon televisiota. Joidenkin kolmivuotiaiden mielestä television katselu on jo nyt niin jännittävää, että fyysinen liikunta ei kiinnosta yhtään, jos he saavat itse päättää asiasta. 
 
Jos epäilet, että lapsesi kielellinen tai motorinen kehitys on jäljessä muista, ota yhteyttä terveyskeskukseen. Lasta voidaan auttaa kehittymään näillä alueilla monella eri tavalla. Jos kolmivuotias käy päiväkodissa, päiväkodin henkilökunta toimii tärkeänä yhteistyökumppanina lapsen oikean kehittymisen varmistamiseksi.

Lue myös:

Tällainen on kaksivuotias!
Tällainen on yksivuotias!

 
Lähteet:
– Ulvund, Stein Erik; Forstå barnet ditt 2-5 år; Cappelen 2003 
– Hiranandani, Veera; Barnets utvikling. Milepæler fra 0-6 år; Sandvik 2006 
– Leach, Penelope; Alt om barnet. De første seks årene. 4. painos; Spektrum 2005
– Frønes, Ivar; Den norske barndommen; Cappelen/NFU 1989

Mitä mieltä olet artikkelista?