Neuvoksi neuvottelu

Ajattelemme yleisesti, että parivuotiaat lapset eivät neuvottele. He joko ovat kavereita tai sitten tappelevat keskenään. Kasvatustieteilijä Torgeir Alvestad esittää, että asia on toisin. Hänen mukaansa lasten pitäisi saada neuvotella keskenään.

"Sanomme, että lapset leikkivät hyvin yhdessä tai että he ovat ystäviä. Emme käytä neuvottelemista kuvaamaan pienten lasten vuorovaikutusta", lasten neuvottelusta Göteborgin yliopistossa väitellyt Alvestad kertoo sähköpostiviestissään.

Mitä tapahtuisi, jos kääntäisimme kelkkamme?

"Kun ajattelemme lapsia neuvottelijoina, heistä tulee toimijoita, jotka rakentavat itse omaa kulttuuriaan. Lapset eivät ole passiivisia olentoja, jotka vain imevät tietoa ja kasvatusta itseensä", Alvestad kertoo.

Kyse ei ole ainoastaan tavasta ajatella. Lasten neuvottelukulttuuri on tärkeimpiä seikkoja pienten lasten elämässä.

"Lapsen kehitys ja oppiminen ei ole niin aikuiskeskeistä mitä ajattelemme, vaan lasten keskinäisillä suhteilla on myös keskeinen rooli kehityksessä", Alvestad summaa.


Neuvottelu pienillä lapsilla

Tiedämme minkälaisia uhmaikäiset lapset voivat olla. Kun uhmakohtaus yllättää, ei toisen huomioon ottaminen tule millään asteella kyseeseen.

"Vaikka lapset pääsisivät yhteisymmärrykseen siitä, mitä he leikkivät, heillä saattaa silti tulla ongelmia siinä, mitä leikin pitäisi sisältää", Alvestad kuvailee.

Toisissa yhteyksissä päästään nopeammin sopuun kuin toisissa.

"Tutkimuksen valossa haastavimmat neuvottelut käydään leluista", Alvestad kertoo.

Alvestad havaitsi, että suuremmissa leikkiympäristöissä ei käyty yhtä haastavia neuvotteluja. On siis mahdollista tehdä leikkiympäristöstä sellainen, että se tukee lasten rauhanomaista neuvottelemista.


Lapsianarkiaa?

Lasten keskinäinen neuvottelu ja sen tukeminen ei tarkoita sitä, että lapset toimisivat omassa tilassa omilla säännöillään.

"Lapset opettelevat neuvottelutaitoja. Lapset tarvitsevat kuitenkin aikuisten ohjausta taitojen oppimiseen", Alvestad kirjoittaa.

Jotta lapset pääsisivät harjoittamaan taitojaan neuvottelijoina, tarvitaan muutosta aikuisten käyttäytymisessä.

"Aikuisien pitäisi ymmärtää, että lasten on ilmaistava toimillaan itseään. Neuvottelemisen harjoittelussa on tärkeää, että aikuinen ottaa tukijan roolin sen sijaan että kontrolloi lapsen käyttäytymistä", Alvestad huomauttaa.

Teksti: Jarkko Uro

Lue myös:

Pienetkin osaavat kiusata
Leikki kehittää lasta
Rikos ja rangaistus

Lähetä kommentti
 
Nimesi:
Otsikko:
Kommenttisi:
Kirjoita tähän, mitä näet yllä:
Kommentteja yhteensä: 1
Miten niin?
Kirjoittaja Viirukhan 22.12.2010
Miten niin "ajattelemme yleisesti, että lapset eivät neuvottele"? EIkö yhdessä leikkiminen ole juuri neuvottelua? Voi hyvänen aika... joku tutkija taas saivartelee arkikielessä käytettyjä ilmauksia. Tai sitten olen ITSE jotenkin kummallinen, kun en ajattele yleisesti.
Lähetä kommentti | Ilmoita asiaton viesti

 

Päätoimittaja: Petra Houghton
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Hanna Brockman
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.