Lapsen terveys

Pikkulapsen masennusta hoidetaan hoitamalla koko perhettä

Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi merkitys vanhemman ja lapsen välisellä vuorovaikutuksella on lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille. (Kuva: Shutterstock)

Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi merkitys vanhemman ja lapsen välisellä vuorovaikutuksella on lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille. (Kuva: Shutterstock) 

Pikkulasten masennus liittyy useimmiten perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen ongelmiin. Siksi myös terapia kohdistuu koko perheeseen. Hoitamaton masennus voi johtaa vakaviin seurauksiin.

Tulostettava versio

"Alle kolmevuotiaan lapsen masennusta ei voi voi verrata suoraan aikuisen masennukseen. Pienten lasten tuntemukset ovat tiukasti sidottu kehitysvaiheeseen", varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti Hanna Manninen TYKSin lastenpsykiatriselta poliklinikalta kertoo.

Määritelmävaikeuden vuoksi masennusdiagnoosia ei välttämättä anneta, vaikka lapsi antaisi merkkejä masennuksesta.

"Lapsen masennus voi oireilla esimerkiksi syömisongelmina, unihäiriöinä, väsymyksenä, huonovointisuutena ja kehityksen hitautena", Manninen kuvaa.

Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen

Mistä lapsen masennus johtuu?

"Pienen lapsen masennus kytkeytyy aina vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi merkitys vanhemman ja lapsen välisellä vuorovaikutuksella on lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille", Manninen kertoo.

Vanhemman vuorovaikutus lapsen kanssa saattaa takkuilla monesta syystä.

"Lapsi voi olla sairas tai vammainen, ja vanhempi ei osaa reagoida lapsen hätään. Voi olla kyse myös vanhempien omasta lapsuudesta. Lapsen syntymä voi laukaista vanhemmassa negatiivisia lapsuusmuistoja, jotka saattavat hankaloittaa vanhemmuutta. Perhettä saattaa myös kuormittaa esimerkiksi alkoholiongelma tai vanhemman oma masennus", Manninen kertoo.

Lapsen ja vanhemman vuorovaikutusongelmat aiheuttavat usein noidankehän.

"Tyypillinen vuorovaikutushäiriö ylläpitää itse itseään. Tyytymättömyys aiheuttaa lisää tyytymättömyyttä niin lapsessa kuin vanhemmissa, eikä tilanne korjaudu itsestään", Manninen sanoo.

Ongelmat pintaan kouluiässä

Masennuksen varjostama varhainen kasvu näkyy erinäisinä kehitysongelmina lapsen myöhemmässä elämässä. Ongelmat nousevat usein pintaan kouluiässä.

"Lapsi ei välttämättä sopeudu ryhmään eikä hän osaa huolehtia koulutehtävistään. Hänellä voi olla ongelmia vuorovaikutuksessa ikätovereiden kanssa. Masennus voi myös näkyä väsymyksenä, apaattisuutena tai itsetuhoisuutena", Manninen sanoo.

Myös vaikeat sairaalaan vievät psyykkiset sairaudet ovat mahdollisia seurauksia varsinkin, jos masennus ja vuorovaikutusongelmat ovat seuranneet lasta vauvaiästä lähtien.

"Seuraukset voivat olla todella vakavat, sikäli kun onni ja elämän ilo on kytketty vuorovaikutukseen, toisten ihmisten kanssa toimimiseen. Ennustaminen on tosin vaikeaa. Psyykkisen kehityksen osalta ei ole olemassa mitään varmuudella tiedettyä kehityskulkua, koska niin monenlaiset erilaiset tekijät vaikuttavat siihen, miten yksilön kehitys etenee", Manninen sanoo.

Hoidon aluksi tehdään perheen vuorovaikutuksen arviointi

Alle kolmevuotiaan lapsen masennuksen hoito aloitetaan perhetilanteen selvittämisellä.

"Teemme vuorovaikutusarvioinnin, mikä tarkoittaa videoitua tilannetta perheen keskinäisestä viestinnästä. Haastattelemme myös vanhempia ja pyydämme heitä kertomaan mielikuvia lapsestaan, itsestään sekä toisistaan vanhempina", Manninen kertoo.

Lapselle tehdään puolestaan yksilöarviointi, vaikka hän ei vielä osaa kertoa omista tunteistaan.

"Tarjoamme tukikeskusteluja ja apua vanhempien omiin ongelmiin. Usein jompikumpi vanhempi voidaan ohjata oman terapeuttisen tai psykiatrisen avun piiriin. Myös perheterapia on mahdollinen hoitomuoto", Manninen sanoo.

Yleensä alle kolmevuotiaille ei anneta TYKS:n lastenpsykiatrisella osastolla omaa terapeuttista hoitoa, sillä perheen asioiden hoitaminen on parasta lääkettä vauvan masennukseen.

"Yli kolmevuotiaille annamme joskus omaa tiivistä hoitoa. Vanhemmilla lapsilla mukaan astuu myös päiväkodin olosuhteiden selvitys ja joskus muut kehitystä edistävät kuntoutusmuodot, kuten puheterapia ja toimintaterapia", Manninen kertoo.

Lääkkeitä ei määrätä pienille lapsille.

"Pienten lasten masennus heijastelee aina puutteita lähiympäristössä, eikä sitä voi korjata lääkkeillä", Manninen kiteyttää.

Lue myös:

Pienetkin osaavat kiusata
Isän synnytyksen jälkeinen masennus on riski lapselle
Raskausmasennuksen kourissa

Etusivulla nyt


Lähetä kommentti
 
merkkiä jäljellä
Kommentteja yhteensä: 0

 

 



Päätoimittaja: Petra Lehto
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Tiina Pokkinen
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.