Onko syytä huoleen, jos oma talliainen kulkee vielä vaipoissa kolmen ikäisenä? Neuvolapsykologi Pirjo Latvanen kertoo, mitä pottakoulun päällystön on syytä pitää mielessä.
[Lue lisää]
Keskimäärin vauvat osaavat sanoa vuoden ikäisenä kolme sanaa. Onko kaikki toivo heitetty, jos oma talliainen ei seuraa kielen kehityksen keskiarvoa? Puheterapeutti Annikki Riitesuo kertoo, mistä kielen kehityksessä on kysymys.
[Lue lisää]
Lapsi heittäytyy lattialle, kiljuu ja kieltäytyy kaikesta mitä vanhemmat ehdottavat. Uhma on raskasta aikaa vanhemmille, mutta samalla se on elintärkeä vaihe lapsen persoonallisuuden kehityksessä.
[Lue lisää]
Päiväkodin aloittaminen on lapselle iso muutos. Lastentarhanopettaja Tiina Salmi kertoo, miten lapsi voi aloittaa päiväkodissa käymisen mahdollisimman kivuttomasti.
[Lue lisää]
Kun lapsi jää päiväkotiin, vanhemmat eivät voi kuin kuvitella, mitä kaikkea jännittävää tarhassa tapahtuu. Vau.fi otti selvää.
[Lue lisää]
Kiusaaminen on yleistä päiväkodeissa. Tyypillisintä kiusaamista on porukan ulkopuolelle jättäminen.Kiusaamista esiintyy myös tönimisen, lyömisen, lahjonnan, haukkumisen, ilkeilyn ja juonittelun muodossa.
[Lue lisää]
Tutti, tuo pieni mutta ah, niin näppärä vauva-arjen helpottaja! Tutti vaimentaa kitinän ja tuudittaa uneen. Pitkittyneellä tutin käytöllä on kuitenkin hintansa: purentavirheet, korvatulehdukset ja puheen oppimisen vaikeudet väijyvät tutin lutkuttajaa.
[Lue lisää]
Pienten lasten masennus on aina perheen vuorovaikutuksesta kiinni. Siksi myös terapia kohdistuu koko perheeseen. Hoitamattomana lapsen masennus voi johtaa ikäviin seurauksiin.
[Lue lisää]
Kasvukivuiksi nimetty jalkasärky iskee lapseen yleensä nukkuessa tai yöunille mentäessä. Tyypillisesti kipu vaivaa 3-12 vuotiaita lapsia. Nimestään huolimatta kasvukipu ei liity lapsen kasvamiseen.
[Lue lisää]
Lapsen ensimmäisenä vuotena neuvolassa käydään tiuhaan. Vauvavuoden jälkeen käynnit harvenevat ja seuranta keskittyy mittojen tarkkailun sijaan enemmän liikkumiseen ja puheeseen. Lapsen kehitystä seurataan neuvolassa kouluikään saakka.
[Lue lisää]
Ajattelemme yleisesti, että parivuotiaat lapset eivät neuvottele. He joko ovat kavereita tai sitten tappelevat keskenään. Kasvatustieteilijä Torgeir Alvestad esittää, että asia on toisin. Hänen mukaansa lasten pitäisi saada neuvotella keskenään.
[Lue lisää]
Kun lapsi lähentelee kahden vuoden ikää, hänen riippumattomuudentarpeensa ja uteliaisuutensa vain lisääntyvät.
[Lue lisää]
Kolmevuotias iloitsee monista asioista, eikä vähiten uusista kielellisistä taidoistaan. Huumoria piisaa, ja usein makeimman naurun saakin aikaan kaikenlainen hassuttelu. Elämä on hauskaa!
[Lue lisää]
Pulkkamäki on lumisen talven kestohitti. Myös teknisempiin talvilajeihin, kuten hiihtoon, luisteluun ja lasketteluun voi ottaa tuntumaa jo pienenkin lapsen kanssa. Mitä lajia kokeiltaisiin tänä talvena?
[Lue lisää]
Alle kolmevuotiaiden päivähoidosta ollaan montaa mieltä. Uusi norjalainen tutkimus esittää, että muodollisessa hoidossa olevien lapsien kielitaito kehittyy muita lapsia paremmin.
[Lue lisää]
Lukemaan opetellaan tavallisesti 6-7 -vuotiaana koulun ensimmäisellä luokalla. Lapsella on kuitenkin valmiuksia lukutaidon oppimiseen jo aiemmin. Tutkimusten mukaan noin kolmannes suomalaislapsista osaa lukea koulun alkaessa.
[Lue lisää]
Poliisi, leipuri, lääkäri tai opettaja. Vai sittenkin prinsessa, astronautti, Puuha-Pete tai karkkitehtailija? Pienten lasten toiveammateissa vain mielikuvitus on rajana
[Lue lisää]
Kevät on tullut ja lumen alta paljastuvalle kadulle olisi mukava päästä kirmaamaan. Lähdetäänkö kokeilemaan pyöräilyä? Ensipyörä alle, kypärä päähän ja treenaamaan!
[Lue lisää]
Miten lapsi oppii kieltä ja miten vanhemmat ja ympäristö edistävät lapsen hyviä kielivalmiuksia?
[Lue lisää]
Valtaosa nykylapsista menee jo varhain päiväkotiin. Siellä he tapaavat muita aikuisia sekä ennen kaikkea muita lapsia ja saavat merkityksellisiä oppimiskokemuksia.
[Lue lisää]
Mikä motivoi lasta kehittämään valmiuksiaan, tietojaan ja taitojaan parhaalla mahdollisella tavalla?
[Lue lisää]
Lapset syntyvät erilaisin edellytyksin. Useimmat niistä, joilla on enemmän kuin yksi lapsi, voivat kertoa, miten erilaisia lapset olivat jo synnyttyään ja miten ihmeellisenä tuo ero on jatkunut kasvuiässä.
[Lue lisää]
Monilla lapsilla on sekä ”äidinkieli” että ”isänkieli”. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassa kaksikielisyys on tavallista, eikä useammankaan kielen käyttäminen ole perheissä tavatonta.
[Lue lisää]
Uhmaikäisinä lapset ovat väkivaltaisimmillaan. Vilma (2,5) puri päiväkodissa leikkitovereitaan.
[Lue lisää]
Lapsen kehityksessä on erilaisia herkkyyskausia, jolloin lapsi oppii ja oivaltaa asioita helpommin ja halukkaammin kuin muulloin. Muun muassa aistihavainnoille, kielen kehitykselle, liikkumiselle ja sosiaalisille taidoille on kaikille omat herkkyyskautensa.
[Lue lisää]
Muistitko puputtaa riittävästi salaattia raskauden ensimmäisellä kolmanneksella? Uuden norjalaisen tutkimuksen mukaan riittävä foolihaponsaanti ehkäisee lapsen myöhempää puheenviivästymää.
[Lue lisää]