Maailma tutuksi leikkien

Jo ensimmäisestä elinpäivästään alkaen lapsi on valmis leikkiin ja yhteispeliin. Lapset käsittelevät maailmaa leikkien ja leikin kautta he ovat vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Leikkiminen on keskeistä lapsen psyykkisen, fyysisen, emotionaalisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta. Leikkiessään lapsi tavoittelee usein seuraavaa kehitysaskeltaan.


Jo ihan pieni lapsi on valmis leikkiin ja yhteispeliin, ja omat vanhemmat ovat lapsen ensimmäiset ja parhaat leikkikaverit. Vanhempiensa avulla lapsi tutustuu maailmaan. Hän oppii, mitä eri asiat ovat, miten niihin reagoidaan, mitkä asiat ovat hyviä ja mitä pitää varoa. Vanhempiaan seuraamalla lapsi oppii sosiaalisia taitoja.

  

Ole läsnä tunteella


Leikki auttaa lasta muodostamaan käsityksen itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Leikki ja yhteispeli auttavat sylilasta muodostamaan siteen vanhempiinsa, ja leikin avulla lapselle kehittyy erilaisia psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä valmiuksia.


Lapset tarvitsevat aikuisia, jotka ovat heistä kiinnostuneita ja heihin sitoutuneita, jotka viihtyvät heidän seurassaan ja jotka tutkivat maailmaa heidän kanssaan. Yhdessä oleminen luo läheisyyttä ja turvaa. Vanhemman aito läsnäolo ja lapsen maailmaan eläytyminen on tärkeää.

  

Leikin avulla käsitellään mietityttämään jääneitä kokemuksia


Nauru vahvistaa vastustuskykyä – ja lapsethan nauravat usein leikkiessään. Leikki voi myös helpottaa stressiä. Isommat lapset osaavat käsitellä leikeissään aiemmin pelottavilta tuntuneita tilanteita, esimerkiksi lääkärissä käyntiä. Leikkiessään lapsi osaa kääntää roolit päinvastoin, jolloin hänellä on tilanne hallussaan. Lapsen leikissä kokeilemat tilanteet saattavat joskus kertoa asioista, joita lapsi parhaillaan työstää mielessään.


Leikki on lapselle väline, jonka avulla hän ilmaisee tunteitaan. Lapsilta puuttuvat vielä psyykkiset ja verbaaliset valmiudet ilmaista kaikkia tunteitaan. Lapset käsittelevät maailmaa leikkien – leikki on heille luonnollinen kommunikaatioväline.


Vastasyntyneelle lapselle leikki voi tarkoittaa sitä, että keinutat häntä käsivarsillasi. Leikki voi olla sitä, että hän makaa sylissäsi tai että hän voi kuunnella ääntäsi tai kehtolaulua. Isommalle sylilapselle leikki voi tarkoittaa pallon pyörittämistä lattialla kanssasi, kukkuu-leikkiä tai kattiloiden ja puukauhojen kolistelua keittiössä.

 

Leikkiä yksin ja ryhmässä


Leikki vahvistaa myös lapsen ongelmanratkaisutaitoja, fyysistä koordinaatiota ja kehontuntemusta. Se tukee lapsen turvallisuuden tunnetta ja itsearvostusta. Lisäksi leikki stimuloi luovuutta ja mielikuvitusta. Lapset, jotka osaavat leikkiä sujuvasti muiden kanssa, kehittävät samalla taitojaan työskennellä ryhmässä. He oppivat seuraamaan ohjeita, neuvottelemaan, jakamaan ja tekemään kompromisseja.


Yksin leikkiessä lapsen itsenäisyys ja usko omiin kykyihin vahvistuvat. Kaikki nämä ovat valmiuksia, jotka ovat tärkeitä lapsuudessa ja myöhemmin elämässä.


Leikistä ja yhteispelistä on iloa myös vanhemmille. Leikkisä asenne vanhemmuuteen auttaa ymmärtämään lapsen persoonallisuutta ja luonnetta. Leikki auttaa myös vanhempia löytämään uusia puolia itsestään.

 

Kuva: iStockphoto

 

Lue lisää lapsen ensimmäisestä elinvuodesta:



Lähetä kommentti
 
Nimesi:
Otsikko:
Kommenttisi:
Kirjoita tähän, mitä näet yllä:
Kommentteja yhteensä: 0

Päätoimittaja: Petra Houghton
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustajat: Hanna Brockman, Jaana Kinnari


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.