Tanja 30.04.2010
Kysymys:
Hei, minulla on pieni ongelma, joka tuntuu suurelta. Minulla on itsetunto-ongelma pärjäämisen suhteen. Olen nyt 30. viikolla raskaana ja mun anoppi on saanut mun itsetunnon alas vihjaamalla, ettei me pärjättäisi avomiehen kanssa lapsen kanssa. Mun avomies ei huomaa, että hänen äitin sanat satuttaa mua joka kerta enemmän ja enemmän. enkä oikeestaan voi sanoa miehellekkään, että hänen äitinsä sanat satuttaa, koska mies loukkaantuu siitä pahasti. Mitä voisin tehdä, että anoppi jättäisi mut rauhaan ja miten saan itsetuntoni takaisin ylös?
Vastaus:
Kysymyksesi isovanhemmuuteen asetettavista rajoista sekä yhteisistä säännöistä on vallan tuttu ongelma monissa perheissä.
Monet isovanhemmat kokevat lapsenlapsensa tärkeiksi ja oman kasvatustyönsä tehneenä kokevat, että heillä on paljon tietoa, taitoa ja osalla myös aikaa osallistua lastenlastensa elämään. Tämä voi toimia erittäin tärkeänä ja vanhemmuutta tukevana sosiaalisena tukiverkostona, mutta jos yhteisistä pelisäännöistä ei sovita, niistä ei pidetä kiinni tai isovanhemmat mitätöivät lasten edessä vanhempien auktoriteetin, voi asiasta muodostua myös taakka.
Lasten ensisijainen kasvatusvastuu on lapsen vanhemmilla. Heillä on oikeus myös päättää siitä, kuinka heidän perheessään toimitaan. Rajojen asettaminen siihen, mitä sallii isovanhemmilta sekä muilta sukulaisilta on tärkeää oman jaksamisen kannalta. Sen takia kannustan tiukasti, mutta lempeästi ilmoittamaan tulevillekin isovanhemmille, mikä on sopivaa puuttumista ja mikä ei.
Jostain syystä lapsen syntymä sekä kasvatuskysymykset ovat aihepiiri, johon helposti saa neuvoja monilta eri tahoilta pyytämättäänkin. Neuvoista on hyvä suodattaa itselle sopivia vinkkejä, mutta oma pää on hyvä pitää ja luottaa omaan arkijärkeensä.
Uudessa tilanteessa vanhemmaksi tullessa kokee muutoinkin epävarmuutta, jolloin toisten huomautukset ja epäilyt saattavat hyvinkin heikentää omaa itsetuntoa. Tällöin asian voi ottaa puheeksi esimerkiksi neuvolassa. Olisi myös tärkeää, että kykenisitte asiasta keskustelemaan miehenne kanssa rakentavasti ilman syytöksiä. Voisitko kenties kertoa omasta epävarmuudestasi ja siitä, kuinka toivoisit mieheltäsi tukea ja kannustusta?
Raskauden aikana nainen voi muutoinkin olla herkkä ja kaivata tukea pikemminkin kuin arvostelua.
Etsi itsellesi myös vertaistukea toisista raskaana olevista sekä muista pienten lasten äideistä. Tällöin saat tukea, apua sekä huomaat, ettet ole ongelmasi kanssa yksin.
|
Tarja Salokoski, laillistettu psykologi, psykologian tohtori, kolmen lapsen äiti.
Työskennellyt laaja-alaisesti lapsiperheiden, lasten sekä nuorten parissa. |
 |
