Kahden kodin lapsi

ei oma, mutta rakas kuitenkin 02.09.2011

Kysymys:

Hei, puolisollani on 5-vuotias lapsi edellisestä parisuhteesta, joka on nyt asunut reilu 3 vuotta vuoroviikoin kahdessa kodissa - vuoroin äidin ja isän kodissa. Maantieteelisesti emme asu pitkän matkan päässä toisistamme, mutta kuitenkin esim. "koulupiiri" ei ole yhteinen.

Tässä on vähitellen alkanutkin itää pieni ajatus lapsen koulun käynnistä ja siten myös asumisesta koulun alkaessa. Lapsi toistaiseksi sanoo aina siellä kodissa missä milloinki asuu, että haluaa asua juuri siellä. Miten loppupelissä tilanne tulee ratkaista ja mitkä ovat ne erittäin painavat perusteet loppupeleissä asiaa päätettäessä? Voiko lapsi asua koulua käydessään kahdessa kodissa, jos molemmassa kodissa yhteisesti tähän päädytään ja jos kaikki haluavat panostaa kahden kodin ja vielä koulun väliseen yhteistyöhön?

Kehen kunnan työntekijään kannattaa asiassa ottaa yhteyttä ja millä aikataululla, jos päädytään siihen, että lapsi asuu pääsääntöisesti vain yhdessä kodissa, mutta ei päästä yksimielisyyteen kummassa kodissa?



Vastaus:

Kahden kodin koululaisia on Suomen maassa paljon, joten en näe mahdottomaksi sitä, että lapsi edelleen asuisi vuoro viikoin molempien vanhempiensa luona. Tärkeää on pohtia aikuisten kesken lapsen hyvinvointia sekä jaksamista. Harvoin uskalletaan nostaa esille kysymys siitä, kuinka moni meistä aikuisista jaksaisi elää kahden kodin väliä. Erotilanteissa kuitenkin pidetään helposti itsestään selvänä sitä, että lapsi jaksaa ainaisia siirtymiä.

 

Tasapainoisia ja tyytyväisiä
kahden kodin lapsia on paljon


Kahden kodin asumisjärjestelyt eivät lähde pelkästään lapsen oikeudesta vanhempiinsa, vaan taustalla ovat myös vanhempien tarpeet olla vanhempi lapselleen. Siitä syystä asumisjärjestelyissä ei välttämättä aina toteudu ensisijaisena lähtökohtana lapsen tarpeet.

Kritiikistäni huolimatta käytännön työssäni näen paljon lapsia, jotka ovat tyytyväisiä ja tasapainoisia kahden kodin asukkaita, joten nämä ovat asioita, joita tulee aina tarkastella yksilöllisesti. Joillekin lapsille tilanne on suuri stressitekijä, toiselle taas luonnollinen tapa elää sekä äidin että isän kanssa.

 

Lasta kuullaan,
aikuiset päättävät

Kun vaihtoehtoja lähdetään miettimään, on tärkeää, että asiasta päättävät aikuiset. Lasta tulee toki kuulla, mutta lasta ei saa laittaa tilanteeseen, jossa hänen pitäisi ikään kuin valita vanhempiensa välillä. Jos asuinpaikka sovitaan jommankumman luokse, tulee asiaa perustella muilla tekijöillä ja jättää vanhemmuus pois perusteluista. Tämä edellyttää aikuisilta keskinäistä sopimista sekä epäitsekästä lapsen etujen arvioimista. Kuten kerroit, lapsi sanoo haluavansa asua aina siellä, missä kulloinkin on. Hän ei halua tuottaa pahaa mieltä kummallekaan vanhemmalleen eikä häntä tule siihen valintatilanteeseen asettaa.

Lapsi voi siis vallan hyvin asua molempien vanhempiensa luona koululaisena. Silloinkin vanhempien tulee harkita, kumman vanhemman lähikouluun lapsi menee vai valitaanko kenties jokin muu koulu. Toisaalta joissakin perheissä koulun alkaessa muutetaan asumisjärjestelyjä niin, että lapsi asuu arkipäivisin vanhemman luona, jonka luota on turvallisempi ja lyhyempi yhteys kouluun.

Päätökseen voi vaikuttaa myös vanhempien työajat sekä mahdollisuus tukea pientä koululaista arjessa. Päätöstä pohtiessa voi kiinnittää huomiota myös siihen, onko koulumatka turvallinen molempien vanhempien luota ja onnistuvatko kuljetukset koulusta nähden pidemmällä asuvan vanhemman luota. Samoin voi pohtia, mikä merkitys lapsen toverisuhteilla on. Lähteekö lapsi esikoulukavereittensa kanssa samaan kouluun, jolloin hänellä on jo tuttuja kavereita luokallaan vai aloittaako hän koulunsa eri alueella kuin missä on käynyt esikoulun? Monet vanhemmat pohtivat myös, onko lapsella koulumatkoille tuttua kaveria kulkemaan matkoja yhdessä. Asiaa päättäessä voi myös pohtia, onko vaihtoehtoisissa kouluissa eroja mm. luokkakoossa tai painotuksissa. Tärkeää on pohtia myös, kuinka pienen koululaisen iltapäivät hoidetaan.

 

Jos sovittelu ei suju,
lastenvalvoja auttaa

Olipa päätös mikä tahansa, aikuisten on hyvä tehdä se rakentavasti. Yhteinen tahtotila lapsen edunmukaisesti sekä joustava yhteistyö sekä keskenään että koululle kuulostaisi ihanteelliselta lähtökohdalta koulun aloittamiseksi. Tosiasiassa valinnat lienevät edessä jo esikoulupaikkaa pohdittaessa. Asioista on siis syytä aloittaa keskustelu ajoissa, jotta jokaisella on aikaa harkita eri vaihtoehtoja ja aikaa jää myös todelliselle keskustelulle.

Jos jää kokemus, ettei aikuisten kesken kyetä ratkaisemaan asioita rakentavasti, on syytä hakea ulkopuolista apua. Lastenvalvojat ovat työntekijöitä, joiden vastuulla on lasten huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen sekä elatukseen liittyvien sopimuksien laatiminen. Lisäksi perheneuvola on taho, joka auttaa perheitä sovittelemaan lasten asumis-, tapaamis- ja huoltajuuskysymyksiä erotilanteissa sekä sen jälkeen.

 

Tarja Salokoski, laillistettu psykologi, psykologian tohtori, kolmen lapsen äiti.
Työskennellyt
laaja-alaisesti lapsiperheiden, lasten sekä nuorten parissa.
Tarja Salokoski
Share/Bookmark

Päätoimittaja: Petra Lehto
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Tiina Pokkinen
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.